[ Pyörällä töihin -kilpailu ] [ Autoton päivä ] [ Tuhat valintaa vuodessa ] [ Vinkkilista ] [ Liikennelinkit ]

KESTÄVÄ LIIKENNE

Autoiluun painottuneella päivittäisliikenteellä on useita ongelmallisia piirteitä kestävän kehityksen kannalta. Paikallisesti keskeisimpiä haittoja ovat liikenteen vaikutukset ilmanlaatuun ja melutasoon terveysvaikutuksineen sekä myös vaikutukset yhdyskuntien rakenteeseen ja kulttuuriseen viihtyvyyteen. Alueellisesti liikenteen typpipäästöt ovat yksi rehevöitymistä lisäävä tekijä. Globaalisti tarkastellen ongelmallisia ovat ennen muuta autoilun kasvihuonekaasupäästöt, etupäässä hiilidioksidi, jolle katalysaattoritkaan eivät valitettavasti mahda mitään. Turun, Suomen ja Euroopan Unionin tasoilla liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on prosenttihaarukassa 20-30%.

Kestävän kehityksen kannalta toivottavaa olisikin, että henkilöliikenteessä käytettäisiin pääosin kevyitä ja julkisia liikennemuotoja, autoa ainoastaan tositarpeisiin ja mahdollisimman täydellä miehityksellä. Tavaraliikenteessä toivottavaa olisi puolestaan mahdollisimman älykäs ja tehokas logistiikka sekä junan ja laivan suosiminen rekkakuljetusten sijaan.

Varsinais-Suomen Agendatoimisto edistää kestävämpää liikennettä järjestämällä koulutus- ja yhteistyötilaisuuksia sekä Pyörällä töihin -kilpailun keväisin ja kansainvälisen Autottoman päivän 22.9. seudullisia kampanjoita syksyisin. Uutuutena on Tuhat valintaa vuodessa -kampanja, jonka tarkoitus on saada ihmiset miettimään päivittäisiä kulkuvalintojaan ja siirtymään yksityisautoilusta kestävämpiin valintoihin.

Vaikutusmahdollisuuksista yksilö- ja perhetasolla

Yksilö- ja perhetasolla voidaan edistää kestävämpää liikennettä omilla liikkumis- ja asumistapavalinnoilla: Etenkin lyhyet matkat tulisi taittaa jalan tai pyörällä, vaikka auton käyttö olisikin perusteltua pidemmillä matkoilla ja täydellä lastilla. Reipas arkiliikunta kävelyn ja pyöräilyn muodossa voi jopa korvata esimerkiksi automatkan päähän tehdyt punttisalireissut. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä, niiden ympäristövaikutukset henkilökilometriä kohden kun ovat huomattavasti alhaisemmat kuin pienautoilla. Asioinnit kannattaisi yrittää keskittää ja ketjuttaa kerralla tehtäviksi, mieluiten lähialueen liikkeisiin, näin tulisi tuettua samalla myös lähipalvelujen pysyvyyttä. Lähialueen harrastusmahdollisuuksistakin voisi löytyä myös juuri se itselle ja omille lapsille mieluisa. Asuntoa vaihdettaessa voisi mahdollisuuksien mukaan harkita lähiöomakotitalon sijasta vaikkapa rivitaloa tai pienkerrostaloa lähempänä keskustaa, sillä väljistä asumismuodoista seuraava hajaantuva yhdyskuntarakenne lisää liikenteen tarvetta ja energiankulutusta.

Pidemmillä lomamatkoilla puolestaan on juna ympäristön kannalta kaikkein parhain liikenneväline, auto taas lentokonetta parempi, sillä lentokoneilla on huomattavasti mittavampi energiankulutus- ja ympäristövaikutustaso kuin autoilla. Lomamatkoja suunnitellessa olisikin ympäristöystävällistä muistaa myös, ettei aina kannata lähteä monta merta edemmäs kalaan: naapuripitäjästä voi löytyä viehättävä kesämökki vuokrattavaksi ja esimerkiksi historiallisesti upeata rakennuskulttuuria on opiskeltavissa kotimaisissakin puukaupungeissa sekä verrattain lähellä Baltian maissa.

Kestävän liikkumisen ohjeet on koottu myös Varsinaissuamalaisen viherliikkuja vinkkilistaan, joka on tehty Agendatoimistolla Autottoman päivän tiedotusta varten.

Liikenteen yhteiskunnallisista tekijöistä

Yksilön vaikutusmahdollisuudet liikenteen päästöihin ovat kuitenkin rajalliset, hän liikkuu aina myös yhteiskunnallisissa liikennejärjestelmissä ja yhdyskuntarakenteissa. Liikenneratkaisuihin kiinteästi limittyvässä maankäytön suunnittelussa keskeinen valta ja vastuu onkin kunnissa, yhtäältä kaavat hyväksyvillä kuntien valtuustoilla ja toisaalta maankäytön suunnittelusta vastaavalla hallinnolla. Liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi olisi toivottavaa pyrkiä verrattain tiiviisiin ja toimintatyypeiltään sekoittuneisiin yhdyskuntarakenteisiin siten, että asunnot, työpaikat, palvelut ja virkistysalueet järjestyisivät lähelle toisiaan. Lisäksi liikenneratkaisujen olisi hyvä olla selkeän keskitettyjä muodostaen esim. tähtimäisen tai nauhamaisen kuvion, ja niissä tulisi suosia kevyttä ja julkista liikennettä, myös hinnoittelussa.

Päivittäisliikenteen muotoutumisen taustalla on yksilö- ja kuntatason lisäksi tietysti myös valtakunnallinen ja EU-tason liikennepolitiikka sekä edelleen esim. asuntojen, autojen ja polttoaineiden markkinatilanteet. Kenties keskeisin kulkumuotojakaumaa (eli sitä millä liikennevälineillä liikutaan) muovaava tekijärypäs on hinnanmuodostus: yksityisautoilun käyttökustannukset ovat nykyisillä verotus- ja tukikäytänteillä kuluttajalle huomattavasti alhaisemmat kuin julkisen liikenteen taksat. Monet liikenteen ympäristövaikutuksista huolta kantavat tahot, kuten EU:n komissio liikennepolitiikan valkoisessa kirjassaan syyskuulta 2001, ovatkin ehdottaneet liikenteen ympäristövaikutusten sisällyttämistä eri liikennemuotojen kustannuksiin verotuskäytäntein eli toisin sanoen liikenteen verotuksen ympäristöperustaista verouudistusta. Mikäli ehdotusta ryhdyttäisiin toteuttamaan, tarkoittaisi se kuluttajan kannalta karkeasti ottaen ja käytännössä sitä, että yksityisautoilun kustannukset kasvaisivat, kun taas julkisen liikenteen taksat laskisivat.

 Sivun alkuun             Etusivu             Edellinen sivu

Päivitetty 10.3.2008
Varsinais-Suomen Agenda 21