HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIIN LIITTYVÄ KOULUTUS
Usean kiinteistön yhteiset jätevesiratkaisut

Aika: keskiviikko 27.10.2004 klo 8:30 – 16:00

Paikka: Auran kirjasto, Aurasali, Urpontie 2, 21380 AURA

Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelyä on tehostettava vuoden 2004 alussa voimaan tulleen asetuksen edellyttämällä tavalla kaikilla yleiseen viemäriverkostoon kuulumattomilla kiinteistöillä. Jätevedenkäsittely voidaan toteuttaa omalla kiinteistökohtaisella puhdistamolla, mutta suositeltavampaa olisi hoitaa jätevedet yhdessä muutaman naapurin tai jopa koko kylän kesken. Jätevedet voidaan johtaa esimerkiksi paineviemärillä kunnan puhdistamolle. Jos viemäriverkko sijaitsee kuitenkin liian kaukana, voidaan rakentaa yhteinen pieni jätevedenpuhdistamo tai kyläpuhdistamo. Tällöin saadaan säästöjä hankinta- ja käyttökustannuksiin ja lisäksi tasaisempi kuormitus antaa varmuutta toimivuuteen. Huolto voidaan antaa kustannustehokkaasti huoltoyrityksen hoidettavaksi ja pois kiinteistönomistajan vastuulta. Puhdistamon voi omistaa asukkaiden perustama vesihuolto-osuuskunta, tai puhdistamo voi olla jopa kunnan omistuksessa. Usean kiinteistön jätevedet käsittelevä puhdistamo voi olla perinteinen maapuhdistamo tai tehdasvalmisteinen laitepuhdistamo, vaihtoehtoja löytyy markkinoilta useita.

Koulutuspäivän aikana esitellään usean kiinteistön yhteisesti järjestetyn jätevedenkäsittelyn mahdollisuuksia ja käyttökelpoisia menetelmiä. Lisäksi esitellään vesihuolto-osuuskunnan perustamista ja toimintaa, kyläpuhdistamomallin sekä yhteisesti järjestetyn paineviemäröinnin mahdollisuuksia.

OHJELMA        TIIVISTELMÄT

- Usean kiinteistön yhteinen jäteveden käsittely
- Vesihuolto-osuuskunta, perustaminen ja toiminta
- Esimerkki pienestä kyläpuhdistamosta
- Yritysten tuote-esittelyt
KWH Pipe Oy: Wehoputs pienpuhdistamo - panos puhtaaseen ympäristöön -
Green Rock Oy: Green Rock -puhdistamot
FANN Ympäristötekniikka Oy: Yhteenveto Lappajärvi Life -projektissa pilottikohteena toteutetusta maitotilan jäteveden käsittelyjärjestelmästä
Uponor Suomi Oy: UPOCLEAN-panospuhdistamot
Ympäristö Raita Environment: Yhteiset jätevesijärjestelmät
Wavin-Labko Oy: Usean kiinteistön yhteiset jätevesiratkaisut
- Paineviemäröinti
- Yrityksen tuote-esittely
Lining Oy: Paineviemäröinti ja pumppaamot
- Esimerkki paineviemäröinnin toteutuksesta: Suvisaariston vesiosuuskunta - paineviemärijärjestelmä

Henna Saukkonen
Varsinais-Suomen Agendatoimisto

Usean kiinteistön yhteinen jäteveden käsittely

sivun alkuunSivun alkuun  

Vesihuoltoinsinööri Hanna Yli-Tolppa
Vesiosuuskunnan ABC –projekti

Vesihuolto-osuuskunta, perustaminen ja toiminta

1. Yleistä

Osuuskuntatoiminnalla on Suomessa pitkä historia. Ensimmäiset vesiosuuskunnat on perustettu jo 1900-luvun alussa. Ensimmäinen rekisteröity vesiosuuskunta sijaitsee Tampereen Pispalassa ja se on perustettu 1907. Vesiosuuskuntatoiminta on alkuaikoina ollut vilkkainta Pohjanmaalla.

Vesiosuuskuntia säätelee 1.3.2001 voimaan tullut vesihuoltolaki silloin, kun liittyjiä on yli 50 asukasta tai jos vedenkulutus tai jätevesimäärä on yli 10 m3/vrk. Vesiosuuskunnat ovat siis lain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia, jotka ovat yhdyskuntien vesihuollosta vastaavia laitoksia. Omistuspohjasta tai yhtiömuodosta riippumatta kaikki vesihuoltolaitokset kuuluvat vesihuoltolain soveltamisalaan. Vesihuoltolaitoksilla on kunnan hyväksymä toiminta-alue, jonka alueella on laitoksen toimitettava palveluitaan ja jonka alueella on kiinteistöillä liittymisvelvollisuus. Kunnan ympäristöviranomainen voi antaa luvan olla käyttämättä vesihuoltolaitoksen palveluita.

Uusi osuuskuntalaki on tullut voimaan 1.1.2002.

Vesiosuuskuntatoiminta on nykyisin ammattimaista toimintaa ja talkootöiden sijaan käytetään – tai ainakin tulisi käyttää ammattitaitoista henkilöstöä. Nimenoman vesiosuuskuntien tulee rakennushankkeissaan käyttää asianmukaista ja ammattitaitoista suunnittelua ja toteutusta.

Vaikka vesiosuuskunnan tulee vahvistuttaa itselleen kunnalla toiminta-alue, täytyy kuitenkin muistaa vapaaehtoisuus ja talkoohenkisyys. Vesiosuuskunnan toiminta-alueen vahvistamisella ei tulisi pakottaa ketään liittymään osuuskunnan jäseneksi ja näin käyttämään sen palveluita sekä samalla osallistumaan vesihuollon rakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Vesiosuuskunnan kuten muidenkin vesihuoltolaitosten tulee "hyvässä hengessä" tarjota ystävällisesti palveluitaan ja näin saada mahdollisimman paljon liittyjiä ja sitä kautta mahdollisimman laaja, mutta kuitenkin taloudellisesti kannattava verkosto ja toiminta-alue.

Suomessa tullaan jatkossa siirtymään yhä suurempiin vesihuoltolaitoksiin, koska niillä on yleensä parempi toimintavarmuus ja yleensä suuret yksiköt voivat toimia taloudellisemmin kuin usea pieni laitos. Alan ammattilaisista on todennäköisesti tulevaisuudessa pulaa. Jo siis vesiosuuskuntaa perustettaessa on hyvä miettiä laitoksen kokonaisuutta, tulevaisuutta ja elinkaarta. Perustamisvaiheessa tulee tarkkaan selvittää eri toteutusvaihtoehdot kuten esimerkiksi, milloin rakennetaan sekä vesijohto- että viemäriverkosto ja milloin on järkevää rakentaa vain toinen.

Maa- ja metsätalousministeriön kanta on, että osuuskuntatoiminta on jatkossa välttämätöntä toimintaa vesihuollon saavuttamiseksi määrätyille alueille, koska kunnilla ei ole aina mahdollisuutta eikä vesihuoltolain mukaan velvollisuuttakaan toteuttaa haja-asutuksen keskitettyä vesihuoltoa riittävän nopeassa aikataulussa. Tavoitteena ministeriön mielestä on, että osuuskunnat olisivat siirtymävaiheen ratkaisuja, jotka jatkossa voitaisiin liittää osaksi suurempaa laitosta.

Tulevaisuudessa kuitenkin varmasti tulee olemaan sekä ministeriön esittämiä siirtymäkauden osuuskuntia että kylien omia vesiosuuskuntia, joita jatkossakin hoitavat ja ylläpitävät osuuskuntaa kylän omien asukkaiden toimesta.

2. Vesiosuuskunnan perustaminen

Yhteinen toiminta lähtee aina tarpeesta, joka on tavalla tai toisella selvitetty. Ongelmia haja-asutusalueella ovat yleisesti talousveden huono laatu ja riittämättömyys sekä puutteet asianmukaisessa jätevesienkäsittelyssä ja siitä aiheutuvat ympäristöhaitat ja maankäytölliset ongelmat.

Yhteisten ongelmien toteamisen jälkeen on löydettävä aktiivisia kyläläisiä, joilla on riittävästi intoa ja tarmoa lähteä käynnistämään yhteistä vesihuoltohanketta. Näiden ns. puuhamiesten tulee kutsua koolle kyläkokous, jossa voidaan päättää hankkeen käynnistämisestä. Kokouksessa tulee myös valita erilaisia työryhmiä, sillä kaikille varmasti riittää tekemistä yhteisen hankkeen eteenpäin viemiseksi. Jo alkuvaiheessa on hyvä olla yhteydessä kuntaan sekä alueelliseen ympäristökeskukseen, jotta hanketta ei suunniteltaisi ristiriidassa jo tehtyjen kehittämissuunnitelmien ja yleissuunnitelmien kanssa.

Kun on päätetty lähteä viemään vesihuoltohanketta eteenpäin, on syytä tehdä kaikille kylän asukkaille kysely liittymishalukkuudesta. Kyselyn voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti "ovelta ovelle" menetelmällä, jonka vastausprosentti on hyvä, mutta johon kuluu runsaasti aikaa.

Halukkuuskyselyn perusteella voidaan rajata alue esisuunnittelua varten. Esisuunnitteluvaiheessa tulee aina selvittää:

Jo esisuunnitteluvaiheessa tulee huomioida vesihuollon kehittämissuunnitelma sekä muut mahdolliset suunnitelmat, kuten vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma sekä haja-asutusalueen vesihuollon kehittämissuunnitelma eli ns. Haave-suunnitelma.

Hankkeen alkuvaiheessa on myös syytä käydä periaatteellinen keskustelu liittämiskohdasta. Yleinen tapa kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla on ns. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen malli, jossa liittämiskohta on runkojohdossa tai kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Osuuskunnat ovat usein kuitenkin käyttäneet edellisestä poikkeavaa mallia liittämiskohdan suhteen ja usein liittämiskohta onkin mahdollisimman lähellä kiinteistöä. Liittämiskohtaa määriteltäessä on tarkoituksenmukaista selvittää kunnallisen vesihuoltolaitoksen käyttämä periaate. Sillä voi olla merkitystä, jos vesiosuuskunta suunnittelee liittymistä osaksi kunnallista vesihuoltolaitosta. Tasapuolisuuden vuoksi olisi siis hyvä käyttää VVY:n mallia, koska tämä on yleinen käytäntö.

Hankkeen edetessä on sitä syytä markkinoida ja siitä tiedottaa mahdollisimman paljon esimerkiksi paikallisessa lehdistössä. Markkinoinnin ja tiedottamisen tehtävä on saada tulevan osuuskunnan tai muun organisaation tuotteet ja palvelut tunnetuiksi asiakkaille, joiden halutaan niitä käyttävän.

Keskitetyn vesihuollon myöhempää toimintastrategiaa on hyvä pohtia jo hanketta käynnistettäessä. Vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi vesiosuuskunnan jatkaminen omillaan, sen liittäminen osaksi kunnallista vesihuoltolaitosta tai joissain tapauksissa useamman vesiosuuskunnan muodostama yhtiö.

Kun kaikki alustavat työt on suoritettu, voidaan perustaa vesiosuuskunta. Perustamiskokous voidaan pitää osana kyläkokousta tai sitä varten voidaan pitää erillinen kokous. Tärkeää kuitenkin on, että puuhamiehet ovat valmistelleet kokouksen huolella ja jo ennen kokousta on tehty ehdotus osuuskunnan säännöistä. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys yhdessä Pellervo-seuran kanssa on tehnyt mallisäännöt, jotka löytyvät osoitteesta mm. www.vvy.fi. Perustettaessa on osuuskunnalle valittava hallitus. Hallituksessa tulisi olla edustajat kylän eri osista ja siihen olisi hyvä saada mukaan eri ammattikuntien edustajia. Suositeltava henkilömäärä on 5-9 jäsentä.

Osuuskunta tulee rekisteröidä kaupparekisteriin ja verottajan rekistereihin. Osuuskunnat ovat myös arvonlisäverovelvollisia silloin kun liikevaihto ylittää 8 500 € vuodessa.

Kun vesiosuuskunta on perustettu voidaan käynnistää varsinainen rakentamishanke osuuskunnan verkoston toteuttamiseksi. Hallituksella on tässä vaiheessa monia päätettäviä asioita, kuten liittymiskohdat, maanomistajakorvaukset, hankkeen rahoitus ja aikataulu jne. Olisi hyvä erilaisia perustaa työryhmiä, joille annetaan omat tehtävät. Näin kaikki tarpeelliset työt tulee tehtyä.

Hankepäätöstä tehtäessä on tarpeen laatia koko hankkeen alustava aikataulu, josta selviää mm:

Vesiosuuskunnan verkostoa rakennettaessa on asiamukainen suunnittelu ehdottoman tärkeää. Haja-asutusalueen vesihuollon suunnittelu poikkeaa asemakaava-alueen kunnallistekniikan suunnittelusta ja onkin tärkeää, että suunnittelija tietää ja tuntee tyypilliset haja-asutusalueen vesihuoltojärjestelmät kuten esimerkiksi kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän, jota paljon käytetään vesiosuuskunnissa. Suunnittelijan on myös oltava objektiivinen ja sitoutumaton esimerkiksi jonkun määrätyn materiaalintoimittajan tuotteisiin. Suunnittelijan on toimittava osuuskunnan "edusmiehenä".

Esisuunnittelu on yksi tärkeimmistä tehtävistä hanketta käynnistettäessä. Sen pohjalta tehdään yleissuunnitelma ja rakentamista varten rakennussuunnitelma.

Vesiosuuskunnan alkumetreille tulee pohdittavaksi ja päätettäväksi merkittäviä teknisiä ja taloudellisia sekä verkostojen investointeihin että ylläpitokustannuksiin liittyviä ratkaisuja, kuten:

Nämä valinnat vaikuttavat vesiosuuskunnan jäsenten osuuskunnalle maksamiin maksuihin. Ratkaisut ja niihin sitoutuvat kustannukset tulee tehdä sellaisella ammattitaidolla ja tarkkuudella, että yksittäisen osuuskunnan jäsenen maksuosuus (lainaosuus, käyttöön liittyvät maksut) voidaan määritellä kohtalaisella tarkkuudella.

Myös tässä vaiheessa tiedottamisen pitää olla avointa ja aktiivista niin, että kaikki kylän asukkaat ja tulevat liittyjät saisivat mahdollisimman oikeaa tietoa rakennushankkeeseen liittyvistä asioista.

Tiedottamisen ja markkinoinnin lisäksi tulee olla riittävästi yhteydessä eri yhteistyöosapuolten kanssa. Yhteistyöosapuolia ovat mm:

3. Käytännön toteutus

Käytännön toteutus lähtee asianmukaisesta ja ammattitaitoisesta suunnittelusta. Suunnitteluprosessi sisältää:

Aikaisemmin tehty esisuunnittelu toimii yleissuunnittelun lähtöaineistona. Yleissuunnitelmasta saadaan käsitys hankkeen laajuudesta ja kustannuksista. Rakennussuunnitelma tehdään rakentamista ja urakkakilpailua varten.

Yleissuunnitelman sisältö on seuraava:

Rakennussuunnitelman sisältö on seuraava:

Suunnittelutyöhön tulee sisällyttää:

Suunnittelutarjouspyynnön tulee sisältää suunnitteluohjelman, jolla määritetään tehtävän suunnitelman taso. Suunnitteluohjelman sisällysluettelo voi esimerkiksi seuraava:

Suunnittelutyön aikana määritellään rakentamisalue. Rakentamisalueen määrittelyn perustella voidaan laatia rakentamishankkeelle kustannusarvio. Suunnitelmien ja kustannusarvion varmistuttua voidaan hankkeelle hakea tukea eri osapuolilta:

Tuen antajilla voi olla erilaisia ehtoja, joita tuen saajan pitää noudattaa. Ehtoja voivat olla mm:

Erityisesti hankintalainsäädännön noudattaminen osuuskuntien hankkeissa tulee muistaa. Hankintalainsäädäntöä tulee aina noudattaa, kun kyse on julkishallinnon hankinnoista. Mikäli yhteiskunnan tuki on vähintään puolet hankkeen investoinneista, on avustuksen saajan noudatettava hankintalainsäädäntöä. Koska osuuskunta ei etukäteen voi varmasti tietää tuen suuruutta, on hyvä alusta asti noudattaa hankintalainsäädännön pykäliä. Hankintalainsäädäntöä tulee noudattaa myös silloin, kun on kyse peruspalveluista joihin vesihuoltokin kuuluu.

Rakentaminen jakautuu seuraavasti:

Hyvän rakentamisen perustana on hyvä suunnitelma, jonka tulee olla:

Rakentamista tulee valvoa ammattitaitoisen valvojan toimesta. Urakoitsijan ja tilaajan välillä vallitseva myötävaikutusvelvollisuus edellyttää, että osapuolet informoivat toisiaan urakan aikana havaitsemistaan työsuoritukseen liittyvistä asioista. Laadunvalvonta on menettelytapojen, tuotantomenetelmien, olosuhteiden, tuotteiden ja palveluiden jatkuvaa tarkkailua ja laadunvarmennusta sekä tarkastusten tulosten nojalla voidaan jatkuvasti todeta, täyttääkö tuote sopimuksen vaatimukset.

Työ voidaan hyväksyä ja vastaanottaa silloin kun se on toimintavalmis. Ennen käyttöönottoa on tehtävä käyttöönottotarkastukset, joilla varmistetaan pumppaamoiden ja laitosten sekä verkoston toimivuus. Ennen verkoston käyttöönottoa on myös asennettava kiinteistöille vesimittarit sekä opastettava liittyjiä käyttämään keskitetyn vesihuoltoverkoston palveluita esimerkiksi kertomalla viemäriin kuulumattomat aineet.

Kun vesihuoltoverkosto on valmis ja se on otettu käyttöön, on aika pohtia osuuskunnalle toiminta-aluetta. Toiminta-aluerajauksista on syytä neuvotella kunnan kanssa ennen toiminta-alue-esitystä. Toiminta-alueen hyväksyy kunta. Vesihuoltolaista löytyvät sekä kiinteistöjen velvollisuudet että oikeudet toiminta-alueella.

4. Isännöinti ja ylläpito

Isännöitsijän tai toimitusjohtajan tehtäviä ovat mm.

Muihin hallintorutiineihin sisältyvät hallituksen kokoukset ja osuuskuntakokoukset.

Ylläpito sisältää mm.

Isännöitsijän sekä osuuskunnan hallituksen tehtäviin kuuluu myös osuuskunnan tulevaisuuden suunnittelu. Jo hankkeen käynnistämisvaiheessa on ollut hyvä pohtia laitoksen tulevaisuutta ja esimerkiksi mahdollista liittämistä osaksi kunnan vesihuoltolaitosta. Tulevaisuutta ja osuuskunnan elinkaarta pohdittaessa tulee miettiä:

5. Muutokset osuuskunnan oikeudellisessa asemassa

Kun osuuskunnan oikeudellista asemaa pohditaan sekä samalla osuuskunnan mahdollista lakkauttamista, vaihtoehtoja ovat:

6. Lopuksi

Vesiosuuskunnan perustaminen ja rakentamishankkeen toteuttaminen on siis monia erilaisia toimenpiteitä vaativaa, mutta kuitenkin palkitsevaa toimintaa. On tärkeää saada kylälle keskitetty vesihuoltojärjestelmä, jotta asukkailla olisi hyvät olosuhteet siellä asumiseen.

Laatuvaatimusten jatkuvasti kiristyessä, kuten esimerkiksi vuoden alussa voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, on ainakin taajaan asutulla haja-asutusalueella järkevä ja joskus jopa ainoa tapa hoitaa vesihuolto keskitetysti. Usein yhdessä tehty tulee myös edullisemmaksi.

Osuuskunnan perustamiseen liittyvää hallinnollista tietoa löytyy Pellervo-seuran oppaasta "Perustamme osuuskunnan" ja sama materiaali löytyy myös seuran sivuilta www.pellervo.fi/wuokko.

Vesiosuuskunnan mallisäännöt löytyvät osoitteesta www.vvy.fi.

Vesiosuuskunnan perustamista, toteuttamista, ylläpitoa ja tarvittaessa myös lopettamista varten on tekeillä julkaisu "Vesiosuuskunnan ABC", joka valmistuu vuoden 2005 alkuun mennessä. Julkaisun tavoitteena on olla käytännönläheinen ohjekirja vesiosuuskuntien perustamista, hallintoa, rakentamista ja ylläpitoa johtaville ja tekeville henkilöille. Julkaisussa käydään läpi tavanomaiset vesiosuuskunnan käytännön työtehtävät. Tavoitteena on myös parantaa kuntien ja vesiosuuskuntien välistä yhteistyötä ja yhdenmukaistaa valtion aluehallintoviranomaisten antamaa asiantuntijaohjausta ja taloudellisen tuen suuntaamisperiaatteita vesiosuuskuntien hankkeille.

Julkaisu tullaan julkaisemaan Uudenmaan ympäristökeskuksen monistesarjassa sekä vesi- ja ympäristöhallinnon kotisivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi.

sivun alkuunSivun alkuun  

Toba Blomqvist
Porvoon Saaristohoitokunta

Esimerkki pienestä kyläpuhdistamosta

sivun alkuunSivun alkuun  

Jaana Honkonen
KWH Pipe Oy

Wehoputs pienpuhdistamo - panos puhtaaseen ympäristöön -

sivun alkuunSivun alkuun  

Timo Grönroos
Green Rock Oy

Green Rock -puhdistamot

sivun alkuunSivun alkuun  

Börje Forsberg
FANN Ympäristötekniikka Oy

Yhteenveto Lappajärvi Life -projektissa pilottikohteena toteutetusta maitotilan jäteveden käsittelyjärjestelmästä

UUSI KÄSITTELYMENETELMÄ HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESILLE

Lappajärvi Life -projektin ja FANN VA-teknik AB:n yhteistyönä kehitettiin uusi maasuodatinrakenne, jonka toiminta perustuu FANN VA-teknik AB:n kuitukankaasta ja kennomateriaalista valmistamiin IN-DRÄN-moduuleihin sekä nykyaikaiseen maasuodatintekniikkaan.

Kyseessä on tehostettu maasuodatinjärjestelmä, joka on suunniteltu käsittelemään normaalia vaativampia haja-asutuksen jätevesiä. Tehostetulla maasuodatuksella tarkoitetaan lähinnä sitä, että jätevesiä työstävien bakteerien toimintaedellytyksiä on tehostettu parantamalla hapensaantia ja kasvattamalla biokerroksen pinta-alaa. Kenttäkokeet osoittivat, että kehitetty rakenne pystyy tehokkaasti puhdistamaan maitotilalla muodostuvia maitopesuvesiä yhdessä talousjätevesien kanssa. Kehitetty rakenne soveltuu myös käsittelemään vaativia haja-asutuksen jätevesiä suuremmissa kohteissa, kuten esim. koulut, päivä- ja vanhainkodit, ravintola- ja majoitustilat sekä lomakylät.


Kuva 1. Maitotilan jäteveden käsittelyjärjestelmän asennus Pietarsaaren maalaiskunnassa.
(kuva Stefan Snellman)

PROJEKTIN TAVOITTEET
Lappajärvi Life -projektin eräänä tavoitteena oli kehittää uusia tehokkaita ratkaisuja maitotilojen jätevesien käsittelyyn. Maitohuoneen pesuvesien koostumus poikkeaa huomattavasti asumisjätevesien koostumuksesta ja nämä pesuvedet ovat tunnetusti vaativia puhdistettavia, koska orgaanisen aineksen ja fosforin määrä on huomattava ja lisäksi pH-arvot vaihtelevat voimakkaasti johtuen käytettävistä hapan- ja emäspesuista. Desinfiointiaineena käytettävä kloori on lisäksi myrkyllistä. Pesuveden koostumus ja määrä vaihtelee tiloittain.

KEHITYSTYÖ JA SEURANTA
Projektin aikana kehitettiin kokonaan uusi käsittelymenetelmä maitotilan jätevesille. Monien kokeiluvaiheiden jälkeen päädyttiin rakenteeseen ja käsittelymenetelmään, joka perustuu täysin biologiseen toimintaan. Pilottikohteessa ei käytetty minkäänlaisia kemikalioita tehostamaan järjestelmän toimivuutta. Kohteesta otettiin säännöllisin väliajoin näytteitä, jotka analysoitiin Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen laboratoriossa Vaasassa. Analyysien mukaan kehitetty menetelmä osoittautui erittäin tehokkaaksi ja pystyi täysipainoisesti kilpailemaan projektissa olevien biologis-kemiallisten käsittelyjärjestelmien sekä panospuhdistamoiden kanssa. Projektissa mukana olevista järjestelmistä on tehty yhteenveto, joka on julkaistu Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen toimesta alueellisena ympäristöjulkaisuna nro 296. Julkaisun nimi on "Haja-asutuksen ja maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuus Lappajärvi Life -projektissa", toimittajina Marketta Kujala, Jami Aho ja Liisa Maria Rautio.

SUUNNITTELUN TAVOITTEET
Järjestelmän suunnittelun lähtökohtana oli luoda hyvät olosuhteet jätevesiä työstävälle bakteerikannalle sekä varmistaa kentän kyky ottaa vastaan ja käsitellä sinne syötetty jätevesi. Viimeaikaiset kenttätutkimukset ovat osoittaneet, että hapenpuute on usein syynä jätevesien käsittelyjärjestelmien vajaatoiminnalle. Bakteerien hapensaanti on elintärkeä biologisesti toimivassa jätevesien käsittelyjärjestelmässä, ja siksi pyrkimyksenä oli kehittää rakenne, jossa hapensaanti on turvattu ja jossa bakteereille muodostuu mahdollisimman iso pinta-ala luoden näin bakteereille optimaaliset olosuhteet.

Vanhemmissa asuin- ja tuotantorakennuksissa, kuten esimerkiksi karjatiloilla, saostuskaivon tuuletus on usein puutteellinen ja tämä johtaa siihen, että saostuskaivon perään rakennettavassa käsittelyjärjestelmässä esiintyy hapenpuutetta. Mikäli järjestelmän toimintaan liittyy jäteveden pumppausta kiinteistön ja käsittelyjärjestelmän välillä, tulee tuuletuksen varmistamiseen kiinnittää erityistä huomiota.

UUSI MAASUODATINRAKENNE
Lappajärvi Life -projektin aikana kehitetty rakenne koostuu IN-DRÄN-moduuleista ja erilaisista kiviaineskerroksista, kuva 2. Saostuskaivosta tuleva vesi ohjataan joko suoraan tai jakokaivojen kautta jakoputken avulla IN-DRÄN-moduulien päälle. Välittömästi IN-DRÄN-moduulien alla on 10-15 cm kerros hienorakeisesta sepeliä, rakeisuus 4-8 mm muodostaen tuuletetun jakokerroksen. Sepelin alapuolella on n. 50-80 cm suodatinkerros, jossa suositellaan käytettäväksi maasuodatinhiekkaa 0-8 mm, jonka rakeisuuskäyrän d10-arvo on > 0,125 mm ja d60-arvo 1-2 mm. Alimpana on esim. sepelistä 8-16 mm koostuva kokoomakerros, jossa tuuletetut salaojat keräävät puhdistetun jäteveden ohjattavaksi edelleen tarkistuskaivon kautta lähimpään ojaan tai vesistöön.


Kuva 2. Periaatekuva tehostetusta IN-DRÄN-maasuodattimesta.

Pienemmät kentät voidaan tehdä yhdellä moduulirivillä ja suuremmat käyttäen kahdesta neljään riviä moduuleja. IN-DRÄN-moduulit, jonka mitat ovat 60 cm x 125 cm, voidaan asentaa pituussuuntaisesti tai poikittain.

Pilottikohde ja kuvassa 1 oleva Pietarsaaren maalaiskunnassa lähes samalla rakenteella oleva käsittelyjärjestelmä ovat seurannassa mukana meneillään olevassa Ravinnesampo-projektissa, jonka loppuraportti julkaistaneen keväällä 2005. Jälkimmäisessä kohteessa käytettiin kentässä maasuodatinhiekkaa, johon sekoitettiin fosforia sitovaa Fosfilt-massaa.

TOIMINTAPERIAATE
IN-DRÄN-moduulit ja suodatinhiekka muodostavat alustan jätevesiä työstävälle bakteerikannalle, eli primäärinen biokerros muodostuu moduulien biokankaaseen ja sekundäärinen biokerros muodostuu jakokerroksen ja suodatinhiekan rajapintaan. Jakokerros muodostaa myös ilmavan ja tuuletettavan tilan, jossa moduuleissa puhdistettua vettä ja happea saadaan jakautumaan mahdollisimman leveälle alla olevaan suodatinkerrokseen. Rakenne muodostaa hyvän alustan bakteeritoiminnalle, jossa tuuletuksen avulla luodaan bakteereille hyvät aerobiset olosuhteet työstää tehokkaasti käsittelyjärjestelmään syötettyä jätevettä. Tämä näkyy orgaanisen aineen puhdistustuloksissa sekä typen korkeasta nitrifikaatioasteesta.

Maasuodattimessa hiekan koostumus puhdistustulosten kannalta on erittäin tärkeä. Kehitetyssä käsittelyjärjestelmässä suositellaan käytettäväksi suodatinkerroksessa normaalia maasuodatinhiekkaa rakeisuudeltaan 0-8 mm ja kokoomakerroksessa sepeliä rakeisuudeltaan 8-16 mm tai vastaavaa. Mikäli hyvää maasuodatinhiekkaa on vaikeata löytää kohtuullisin kustannuksin lähialueelta, voidaan edellä mainitut suodatin- ja kokoomakerrokset korvata hienolla salaojahiekalla. Hienolla salaojahiekalla tarkoitetaan tässä yhteydessä salaojahiekkaa, jonka rakeisuuskäyrästö on Salaojakeskuksen laatiman suosituskäyrästön mukainen tai sitä hienompaa. Käytettäessä salaojahiekkaa kokoomakerroksessa sepelin tilalla, tulee myös lisätä salaojien määrää kyseisessä kerroksessa.

Salaojahiekkaa käytettäessä on myös huomioitava, että kentän kyky sitoa fosforia heikkenee. Fosforin sitoutumista, eli reduktiota voidaan lisätä käyttämällä jotain fosforia adsorboivaa ainetta kerroksittain suodatinhiekan välissä tai sekoitettuna suodatinhiekkaan. Toinen vaihtoehto sitoa fosfori on rakentaa maasuodattimen jälkeen ns. fosforiansa, jossa esimerkiksi kaivossa pystyvirtamenetelmällä maasuodattimessa pääosin puhdistunut vesi valutetaan fosforia adsorboivan massan läpi. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa adsorboivan massan saavutettua kyllästymispisteensä, on massan vaihto uuteen ensin mainittua vaihtoehtoa helpompi. Massan vaihto suoritetaan saostuskaivon tyhjennyksen yhteydessä.

SEURANTATULOKSIA
Lappajärvi Life -projektin aikana nykyisin toiminnassa olevasta IN-DRÄN-järjestelmästä otettiin kaikkiaan 4 laboratoriossa analysoitua näytettä, jotka osoittivat, että kentän uusiminen onnistui erittäin hyvin. Tuloksien vertailussa Lappajärvi Life -projektissa muihin mukana olleisiin maitotilan jäteveden käsittelyjärjestelmiin, voidaan todeta, että IN-DRÄN-järjestelmän puhdistustulokset olivat täysin kilpailukykyisiä. Alla olevassa taulukossa on esitetty puhdistustulokset kiintoaineen (SS), orgaanisen aineen (BOD7), kokonaisfosforin (Kok. P), fosfaattifosforin (PO4-P ) ja ammoniumtypen (NH4) osalta, mutta valitettavasti kokonaistypen osalta tulokset puuttuvat. Tulokset on koottu Marketta Kujalan insinöörityöstä.

Yhteenveto Lappajärvi Life -projektin käsittelyjärjestelmien puhdistustuloksista

  IN-DRÄN-järjestelmä Panospuhdistamot (3 kpl) Biologis-kemiallinen puhdistamo
Puhdistetut aineet Maitotilan jätevedet Maitotilan jätevedet Maitotilan jätevedet
Tuleva Lähtevä Reduktio Tuleva Lähtevä Reduktio Tuleva Lähtevä Reduktio
mg/l mg/l % mg/l mg/l % mg/l mg/l %
SS 283 11,3 96,0 238 13,6 94,3 220 16  92,7
BOD7 480 2,3 99,5 629 12,0 98,1 1140 94,5 91,7
Kok. P 22,3 5,0 77,6 29,9 3,4 88,6 49 1,6 96,7
PO4-P 16,2 5,5 66,0 16,8 0,8 95,2 6,9 6,3 8,7
NH4  43,6 14,7 66,4 45,0 12,5 72,2 6,8 4,1 39,7

Jätevesien koostumuksissa oli tässä projektissa suuria vaihteluita. Olosuhteet vaihtelevat yleensäkin kohteittain ja tämä asettaa vaatimuksia käsittelyjärjestelmien mitoitukselle.

MITOITUSPERIAATE
Suodatinkentän koko ja moduulien määrä määräytyvät sekä järjestelmään tulevan vesimäärän että jäteveden orgaanisen kuormituksen mukaan. Lappajärvellä rakennetussa pilottikohteessa, kentän mitoitus perustuu pääasiassa orgaanisen kuormituksen käsittelyyn ja jätevedet koostuvat n.1800 litrasta maitopesu- ja asumajätevesiä sisältävästä seoksesta, jonka BOD7 on n. 500 mg/l, eli orgaaninen kuormitus on n. 900 g/vrk. Kentässä on käytetty 30 kpl IN-DRÄN-moduulia kahdessa rivissä ja suodatinkentän koko on n. 60 m2. Vertailun vuoksi mainittakoon, että samalla kuormituksella tavanomainen maasuodattimen koko on ruotsalaisen mitoitusohjeen mukaan 100 -150 m2, eli maasuodattimelle sallitaan orgaanista kuormitusta korkeintaan 6 - 9 g/m2/vrk.

Saostuskaivon kokoon tulee myös kiinnittää huomiota. Jätevesien viipymä saostuskaivossa tulee olla vähintään kaksi vuorokautta. Maitotiloilla on suositeltavaa käyttää maitopesuvesille vielä erillistä neutralointisäiliötä, jossa pesuaineiden pH-arvot tasaantuvat eikä liika happamuus tai emäksisyys haittaa puhdistusprosessia. Lisäksi se suojaa jätevesien käsittelyjärjestelmää satunnaisilta, haitallisen isoilta maitomääriltä. Neutralointisäiliön voi tehdä esimerkiksi 1- 2 m3 kokoisesta saostuskaivosta.

MITOITUS
Asumajätevedet
Normaalin asuinkiinteistön tai majoitustilan WC- ja pesuvedet
Asuinkiinteistön orgaaniseksi kuormaksi oletettu 50 g/hlö/vrk ja vedenkulutus 200 l/hlö/vrk.
Mikäli käsittelyjärjestelmään tulee muita vesiä, kuten esim. suurkeittiön pesuvesiä, on mitoitusta varten selvitettävä jätevesien orgaaninen kuormitus.

Vesimäärä Saostuskaivo  IN-DRÄN-moduulit Kentän pinta-ala
m3/vrk m3  kpl rivit kentässä  m2
2,5 - 3,0 4 - 6a 20 - 24 1 - 2 25 - 30
3,0 - 5,0 6 - 9a 24 - 40 2 - 4 30 - 50
5,0 -10,0 9 -15a 40 - 80 2 - 4 50 - 100

a Saostuskaivojen kokoon vaikuttavat vuosittaiset tyhjennysvälit

Maitotilan jätevedet
Asuinkiinteistön WC- ja pesuvedet sekä maitohuoneen pesuvedet
Asuinkiinteistön orgaaniseksi kuormaksi oletettu 250 g/vrk ja vedenkulutukseksi 1000 l/vrk = 250 mg/l.
Maitohuoneen orgaaniseksi kuormaksi oletettu 800 mg/l.

Vesimäärä Saostuskaivo  Neutralointisäiliö IN-DRÄN-moduulit Kentän pinta-ala
m3/vrk m3 m3  kpl rivit kentässä  m2
1,0 - 1,5 2 1 24 1 - 2 30 - 40
1,5 - 2,0 4 1 24 - 36 1 - 2 40 - 60
2,0 - 2,5 4 2 36 - 48 2 - 4 60 - 80

YHTEENVETO
Yhteenvetona voidaan todeta, että käsittelyjärjestelmän toiminnan kannalta on tärkeätä, että kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään edellä mainittuihin seikkoihin huomiota sekä, että maasuodattimen suunnittelu ja rakentaminen tulee tapahtua ammattilaisen toimesta. Kehitetty maasuodatin on varteenotettava vaihtoehto vaativien haja-asutuksen ja maataloudessa muodostuvien jätevesien käsittelyssä. Varsinkin järjestelmän pieni tilantarve on suuri etu.

Lisätietoja:
FANN Ympäristötekniikka Oy
Börje Forsberg
Pitkäkatu 46 B28, 65100 Vaasa
gsm 050-5811 731
e-mail: borje@fann
kotisivu: www.fann.se

sivun alkuunSivun alkuun  

Jyrki Löppönen
Uponor Suomi Oy

UPOCLEAN-PANOSPUHDISTAMOT

Testattua Upoclean-tekniikkaa kiinteistökohtaisen Upoclean 5 –mallin lisäksi myös yhteispuhdistamoissa:

Upoclean-puhdistamot ovat biologis-kemiallisia panospuhdistamoita ja ne on tarkoitettu kohteisiin, joissa on ympärivuotista käyttöä. Tekniikka perustuu aktiivilieteprosessiin ja fosforin kemialliseen saostamiseen. Panospuhdistustekniikan ansiosta jokainen jätevesierä puhdistuu samanlaisissa olosuhteissa, jolloin virtaaman vaihtelut eivät vaikuta puhdistusprosessiin.

Upoclean 10 -panospuhdistamo

Upoclean 10 -panospuhdistamo on kahden perheen kaikkien asumajätevesien (WC-, pesu- ja keittiöjätevesien) yhteiseen käsittelyyn. Upoclean 10 -puhdistamon maksimivirtaama on 1500 l/vrk eli puhdistamo käsittelee maksimissaan 10 asukkaan jätevedet.

Upoclean 10 -puhdistamopaketti sisältää:

Upoclean 15 -panospuhdistamo

Upoclean 15 -panospuhdistamo käsittelee kolmen perheen kaikki asumajätevedet. Upoclean 15 -puhdistamon maksimivirtaama on 2200 l/vrk eli puhdistamo käsittelee maksimissaan 15 asukaan jätevedet.

Upoclean 15 -puhdistamopaketti sisältää:

Upoclean Milk -panospuhdistamo

Upoclean Milk -panospuhdistamo käsittelee maitohuoneen pesujätevesien lisäksi myös päärakennuksen asumajätevedet. Upoclean Milk -puhdistamon maksimivirtaama sekä asuintalosta ja maitohuoneesta on 900 l/vrk. Puhdistamoa käytetään joko pelkästään maitohuoneen jätevesille tai maitohuoneen ja asuinrakennuksen jätevesille.

Upoclean Milk -panospuhdistamopaketti sisältää:

Vaatimukset täyttävä

Upoclean panospuhdistamoiden toiminta perustuu panospuhdistustekniikkaan, jossa jätevesi puhdistetaan erissä. Jokainen jätevesierä saa samanlaisen ja hallitun biologis-kemiallisen puhdistuksen, joten erillistä imeytys- tai suodatuskenttää ei tarvita. Upoclean panospuhdistamot täyttävät uuden asetuksen puhdistusvaatimukset.

Varmatoiminen ja helposti huollettava

Upoclean puhdistamoin sisällä ei ole vaihdettavia suodattimia, liikkuvia tai sähköisiä osia. Kaikki huollettavat ovat on maanpäällä ohjauskeskuksessa.

Kiinteistönomistajan huoltotoimiin kuuluu kemikaalin varastosäiliön täyttö säännöllisesti ja saostussäiliöiden tyhjennyttäminen vähintään kaksi kertaa vuodessa. Upoclean Milk -puhdistamon neutralointisäiliö tyhjennytetään myös vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Huoltosopimus

Jokaiseen Upoclean toimitukseen sisältyy toimituspäivästä alkaen vuoden perushuoltosopimus. Perushuoltosopimus tarkoittaa laitteen teknistä tarkastusta kerran ensimmäisen vuoden aikana Uponorin toimesta. Ensimmäisen vuoden jälkeen kiinteistönomistajalla on mahdollisuus ostaa huoltopalvelu Uponor Suomi Oy:ltä. Kiinteistönomistaja voi täydentää ostamaansa perushuoltosopimusta kemikaalitoimituksella ja/tai näytteenottopalvelulla. Perushuoltosopimuksella taataan puhdistamon luotettava toimivuus ja pitkäikäisyys.

Hinnat

Upoclean 10, Upoclean 15 ja Upoclean Milk -puhdistamot tarjotaan kohteen perustietojen mukaan tapauskohtaisesti.

UPONOR SAKO –MAAPUHDISTAMOT

Useiden kiinteistöjen maapuhdistamot mitoitetaan tapauskohtaisesti. Imeytys- / suodatuskenttä voidaan rakentaa 2-6 kpl:lle 15 metrin putkituksilla. Maapuhdistamot voidaan rakentaa myös pumppausjärjestelmänä.

Erityis- ja isojen kohteiden jätevesien käsittelyyn

 

Lisätietoja

Lisätietoja ja tyyppikuvat löytyvät osoitteesta http://www.uponor.fi
Uponor Suomi Oy, LWM-tuotteiden tekninen neuvonta, puh. 020 129 211.

sivun alkuunSivun alkuun  

Ilkka Raita
Ympäristö Raita Environment

Yhteiset jätevesijärjestelmät

sivun alkuunSivun alkuun  

Pekka Siivonen
Wavin-Labko Oy

Usean kiinteistön yhteiset jätevesiratkaisut

sivun alkuunSivun alkuun  

Ari Andersson
Onninen Oy

Paineviemäröinti

sivun alkuunSivun alkuun  

Mervi Kunnas
Lining Oy

Paineviemäröinti ja pumppaamot

sivun alkuunSivun alkuun  

Toimitusjohtaja Robert Donner
Suvisaariston vesiosuuskunta

Esimerkki paineviemäröinnin toteutuksesta: Suvisaariston vesiosuuskunta - paineviemärijärjestelmä

ESR  

sivun alkuunSivun alkuun             aloitussivuAloitussivu             Edellinen sivuEdellinen sivu

Päivitetty 26.10.2004
Minna Nummelin
Varsinais-Suomen Agenda 21