HAJA- JA VAPAA-AJANASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYMENETELMÄT
HAJA- JA VAPAA-AJANASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYMENETELMÄT
Varsinais-Suomen Agenda 21 järjesti keskiviikkona 20.3.2002 ja torstaina 21.3.2002 klo 8:00 - 16:00 alan suunnittelijoille, maanrakennusurakoitsijoille ja laitemarkkinoijille yhden päivän koulutustilaisuuden. Tilaisuuksiin osallistui yli 100 alan yritystä.
KOULUTUSTILAISUUDEN ESITYSTEN TIIVISTELMÄT
 |
Lainsäädäntö, uuden asetusehdotuksen tuomat muutokset haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn |
|
|
Saostus- ja umpisäiliöiden oikea valinta ja asentamisessa huomioitavat asiat |
|
|
Yrityksen tuote-esittely: Oy Labko Ab yrityksen esittely, Oy Labko Ab |
|
|
Maapuhdistamot sekä niiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavat asiat |
|
|
Yritysten tuote-esittelyjä: KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY – UPONOR SUOMI OY, Uponor Suomi Oy Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN-menetelmällä ja Alunda Polyetenin matalat saostuskaivot ja umpisäiliöt, FANN VA-teknik AB TEOPLAST OY JÄTEVEDENPUHDISTAMOT, Teoplast Oy |
|
|
Pienpuhdistamot uutena ratkaisuna helpottamaan jätevesiongelmaa |
|
|
Yritysten tuote-esittelyjä: GREEN ROCK JÄTEVEDEN PIENPUHDISTAMOT, Green Rock Oy KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY – UPONOR SUOMI OY, Uponor Suomi Oy OY EKOFINN AB UUSIEN HAASTEIDEN EDESSÄ, Oy Ekofinn Ab |
|
|
Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus |
|
|
Yhteistyötoimintamallin esittely: Täydenpalvelun paketti |
Näyttely: PowerPoint -esitys Oy Lining Ab:n tuotteista
Vanhempi insinööri Heikki Elomaa
Lounais-Suomen ympäristökeskus
1. YLEISTÄ
Suomessa asuu keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolella noin miljoona
ihmistä, joiden aiheuttama jätevesikuormitus on arvioitu jopa suuremmaksi kuin
keskitetyn viemäröinnin piirissä asuvien neljän miljoonan ihmisen. Keskitetyn
viemäröinnin ulkopuolella jätevesien käsittely perustuu edelleen pääasiasssa
saostuskaivoihin, jotka poistavat jätevesien sisältämästä orgaanisesta aineesta ja
fosforista vain 10-20 %, kun keskuspuhdistamoilla päästään yleensä vähintään 90
%:n tehoon.
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä säädeltiin aikaisemmin vesilailla, joka piti saostuskaivoa riittävänä menetelmänä, mikäli jätevesistä ei aiheutunut selvää ympäristöhaittaa. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää myös yksittäiseltä kiinteistöltä tehokasta puhdistusta ja tulevaisuudessa kaikilla keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevilla kiinteistöillä on oltava käytössä toimiva jäteveden käsittelyjärjestelmä.
2. YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN VAATIMUKSET
Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn yleinen puhdistusvaatimus on esitetty 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain 103 §:ssä
Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa
Vesikäymälän jätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 §:n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 §:n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Ympäristönsuojelulain 18 §:n perusteella ympäristöministeriö voi säätää asetuksella jätevesien puhdistuslaitteista ja menetelmistä. Asetuksen valmistelu aloitettiin vuoden 2001 alussa ja sitä valmistellut työryhmä antoi mietintönsä lokakuussa 2001. Tavoitteena on että asetus tulisi voimaan vuoden 2003 alusta.
Asetusehdotuksen keskeiset vaatimukset haja- ja vapaa-ajan asutuksen
jätevesien käsittelylle ovat seuraavat
vesiin joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen
(BHK7) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja
kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna laskennalliseen haja-asutuksen
kuormituslukuun
ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan vähäisen vesistökuormituksen alueilla vaatimuksia lieventää seuraavalle tasolle:
BHK7 vähintään 80 %, kokonaisfosfori vähintään 70 %, kokonaistyppi vähintään 30 % verrattuna laskennalliseen haja-asutuksen kuormituslukuun
selvitys jätevesijärjestelmästä ja käyttö- ja huolto-ohjeet laadittava vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta
vaatimukset koskevat uusia ja peruskorjattavia kiinteistöjä välittömästi, vanhojen kiinteistöjen olemassa olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan lain vaatimuksia kymmenen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta
jätevesijärjestelmästä poistettavan lietteen kuljetus muualle käsiteltäväksi on toteutettava jätelain 10 §:ssä tarkoitettuna järjestettynä jätteenkuljetuksena.
Laitevalmistajien, suunnittelijoiden, rakentajien sekä laitteistojen hoidosta vastaavien tahojen toiminnan kannalta merkittäviä ovat luonnoksen liitteet, joissa on esitetty jätevesijärjestelmän suunnitelma ja sen sisältö (liite 1) sekä jätevesijärjestelmän käyttö- ja hoito-ohjeet (liite 2). Asetusluonnoksen mukaiset tekstit ovat tämän esityksen liitteinä.
Lisäksi ympäristönsuojelulain 19 §:n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa kuntakohtaisia määräyksiä jätevesien käsittelystä. Määräyksillä voidaan esimerkiksi kieltää jätevesien maahanimeytys pohjavesialueilla tai määrätä jätevesien purkukohdan minimietäisyys vesistöstä.
3. VESIHUOLTOLAIN VAIKUTUKSET
Vuoden 2001 maaliskuun alussa voimaan tullut vesihuoltolaki säätelee pääasiassa keskitetyn vesihuoltoverkoston piirissä olevia toimintoja, mutta lailla on merkittävä välillinen vaikutus myös kiinteitökohtaiseen vesihuoltoon. Lain 6 §:n mukaan
jos suurehkon asiakasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt niin vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, toiminta-alueen laajentamiseksi tai muiden tarpeellisten vesihuollon palvelujen tuottamiseksi tai parantamiseksi.
Lain 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö liitettävä laitoksen vesijohtoon tai viemäriin (aikaisemmin velvollisuus on koskenut vain asemakaavoitettuja alueita). Vesihuoltolaki antaa myös mahdollisuuden periä eri alueilla eri suuruisia maksuja mm. kustannusten oikeaan kohdentamiseen perustuen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taajamien ulkopuolella vesihuollon liittymismaksut voivat olla keskimääräistä korkeammat, mistä johtuen verkoston laajentaminen uusille alueille on laitokselle aikaisempaa kannattavampaa.
4. ARVIO LAKIUUDISTUSTEN VAIKUTUKSISTA
Ympäristönsuojelulain uudistaminen on ollut vireillä jo useita vuosia ja kiinteistökohtaiseen jätevedenkäsittelyyn kohdistuvien vaatimusten kiristyminen on ollut ennakoitavissa. Laitteita ja menetelmiä, joilla päästäisiin hyviin puhdistustuloksiin, on pyritty kehittämään jo pitkään, mutta vielä ei ole olemassa kustannuksiltaan kohtuullista kiinteistökohtaista puhdistamoa, joilla päästään varmasti asetusluonnoksen mukaisiin vaatimuksiin. Uudet vaatimukset tulevat lisäämään myös kiinteistökohtaisen jäteveden käyttökustannuksia, joten asukkaiden kiinnostus liittää kiinteistö keskitettyyn viemäriin tulee jatkossa lisääntymään.
Keskitetyn viemäriverkoston toteuttaminen harvaan asutuille alueille on perinteisellä viettoviemäröinnillä kallista. Haja-asutuksen käyttöön soveltuvan paineviemäröinnin kehittäminen saattaa jatkossa alentaa rakentamiskustannuksia. Pitkät etäisyydet ja vaikeat maaperäaolosuhteet asettavat kuitenkin rajat keskitetyn verkoston laajentamiselle. Luotettavia laskelmia keskitettyyn verkostoon taloudellisesti liitettävissä olevan haja-asutuksen määrästä ei ole esitetty. Kuitenkin voidaan arvioida, että selvästi yli puolet nykyisestä haja-asutuksesta toimii pitkälle tulevaisuuteen omatoimisen viemäröinnin varassa, joten jätevedenkäsittelyn tehostamisvaatimus tulee koskemaan arviolta 200 000 kiinteistöä.
Haja-asutuksen vanhojen kiinteistön jätevedenkäsittelyn uudistamisen vaatimusten mukaiselle tasolle voidaan karkeasti arvioida maksavan noin 4 000 euroa (suunnittelu n. 500 euroa, toteutus n. 3 500 euroa). Mikäli järjestelmän parantaminen koskee 200 000 kiinteistöä, muodostuu järjestelmien tehostamisen kustannuksiksi noin 800 milj. euroa ( eli 80 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli toiminta jakaantuu tasaisesti kymmenen vuoden ajalle). Käyttö- ja huoltokustannuksiksi yhtä kiinteitöä kohti voidaan arvioida vuosittain vähintään 200-300 euroa, joten järjestelmien ylläpidosta aiheutuvat vuosikustannukset koko maassa ovat arviolta 50 milj. euroa:n luokkaa. Lisäksi keskitetyn verkoston ulkopuolelle syntyy jatkossakin uudisasutusta, mistä aiheutuvia kustannuksia ei edellä esitettyn arvioon ole sisällytetty.
Uusien puhdistusvaatimusten toteuttaminen tulee vaatimaan kiinteistöjen omistajilta huomattavaa rahallista panostusta vesihuoltoon. Myös laitteiden huolto ja kunnossapito tulee muodostumaan kiinteistöjen omistajille selvästi aikaisempaa kalliimmaksi. Sen sijaan vesihuollon suunnittelijoille ja rakentajille sekä laitteistoja valmistaville ja kunnossapitäville yrityksille puhdistusvaatimusten tiukkeneminen tulee tarjoamaan uusia työmahdollisuuksia. Toiminta tulee työllistämään erityisesti pienyrityksiä maaseudulla.
LIITTEET: (kuuluvat YS-lain 18 §:n mukaiseen asetusluonnokseen)
1. Jätevesijärjestelmän suunnitelma ja sen sisältö
2. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet.
Saostus- ja umpisäiliöiden oikea valinta ja niiden asentamisessa huomioitavat asiat
Saostussäiliöt
Saostussäiliöt ovat edelleen käytetyimpiä jäteveden käsittelymenetelmiä haja-asutusalueilla vaikka niiden puhdistusteho ei ole riittävä edes pelkkien pesuvesien osalta. Saostussäiliöt kelpaavat nykyään ainoastaan esikäsittelyksi ennen varsinaista jätevesienkäsittelymenetelmää.
Saostussäiliö on mekaaninen jätevedenkäsittelymenetelmä, jonka avulla jätevedestä erotetaan ja varastoidaan sen sisältämät laskeutuvat ja kelluvat ainekset. Toimiakseen hyvin niiden on täytettävät seuraavat vaatimukset:
Hajuhaittojen ehkäisemiseksi on järjestettävä tuuletus.
Saostusjärjestelmät voivat olla joko kaivo- tai säiliötyyppisiä. Ne voidaan rakentaa betonirenkaista tai voidaan käyttää lujite- ym. muovisia ratkaisuja. Saostussäiliön tulee muodostua kolmesta erillisestä osasta, jos siihen johdetaan kaikki kiinteistössä syntyvät jätevedet. Jos siihen johdetaan ainoastaan pesuvesiä, riittää kaksiosainen saostussäiliö. Eri osien välissä pitää käyttää T-putkia. Lisäksi T-kappale viimeisen osan lähtöputkessa varmistaa, ettei pintalietettä joudu varsinaiseen jätevedenpuhdistusmenetelmään.
Hajuhaittojen ehkäisemiseksi on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta. Se tapahtuu parhaiten saostuskaivon tuloputken ja viemärin tuuletusputken kautta rakennuksen katolle.
Saostusjärjestelmän ainoa varsinainen hoitotoimenpide on sen tyhjennyttäminen. Saostussäiliöt tulee tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pelkkien pesuvesien yhteyteen rakennettuna tyhjennys täytyy tehdä kerran vuodessa. Mikäli saostussäiliön sekä pohja- että pintalietteen paksuutta seurataan ja tilataan tyhjennys tarpeen mukaan, voi ohjearvoja harvempikin tyhjennysväli riittää.
Vanhaan saostussäiliöön liitettäessä uutta puhdistusjärjestelmää olisi syytä tehdä kaivojen kuntotarkistus. Siinä tulisi käydä läpi seuraavia asioita:
- Saostuskaivon sijoittuminen suhteessa suunniteltuun järjestelmään
- Etäisyydet taloihin, talousvesikaivoihin, tontin rajaan, ojaan ja teihin
- Ulkonäkö: kansisto ja tuuletusviemäri
- Tiiviys: renkaat, tiivisteet ja rengaslävistykset
- Toimivuus: tuuletus, tilavuus ja veden virtaus
Umpisäiliöt
Umpisäiliöt eivät ole varsinaisia jäteveden käsittelymenetelmiä vaan jätevesihaitan siirtämistä paikasta toiseen. Ne ovat sopivimpia väliaikaisratkaisuiksi. On kuitenkin tilanteita, joissa muita vaihtoehtoja ei ole. Tällaisia tilanteita ovat ympäristöhygieeniset ongelmat, tärkeät pohjavesialueet tai vesistöt sekä vaikeat tontit, kuten esim. jyrkät rinnetontit.
Umpisäiliöiden on oltava riittävän lujatekoisia, esim. lujitemuovisia säiliöitä. Niiden tulee kestää ympäröivän maan aiheuttamat rasitukset sekä tyhjänä että täytenä. Umpisäiliöihin tulisi kerätä vain käymäläjätevedet, mutta ympäristön tai terveyden asettamien vaatimuksien vuoksi niihin joudutaan joissakin tapauksissa keräämään kaikki taloudessa muodostuvat jätevedet. Ympärivuotisen asunnon yhteydessä umpisäiliön tilavuuden tulee olla vähintään 5 m3, jos siihen johdetaan kaikki kiinteistössä syntyvät jätevedet.
Asentaminen
Paikkaa valittaessa on huolehdittava siitä, että tyhjennysautolla päästään tarpeeksi lähelle säiliötä. Näin ollen säiliöiden tulee olla riittävän lähellä tietä. Korkeusero säiliön pohjan ja loka-auton säiliön välillä saa olla enintään 8 m. Loka-auton mukana on yleensä putkisto, jolla tyhjennys voidaan suorittaa 20 metrin päästä. Uudempi autokalusto pystyy suorittamaan tyhjennyksen jopa 50-80 metrin päästä. Lisäksi on otettava huomioon maapohjan kantavuus alueilla, joilla joudutaan kulkemaan loka-autolla. Säiliöiden päällä ei saa liikkua autolla. Tulee myös varmistua, että saavutetaan riittävät suojaetäisyydet taloihin, kaivoihin, teihin, tontin rajaan, yms.
Asennustyön ja kaivannon täytön on oltava huolellista, jotta voitaisiin varmistua säiliöiden kestävyydestä ja paikallaan pysyvyydestä. Myös mahdollinen pohjaveden aiheuttama noste on otettava huomioon.
Muoviset säiliöt on mitoitettu siten, että viemärin suurin asennussyvyys maan pinnasta viemärin tuloputken alareunaan on enintään yksi metri. Tarpeen vaatiessa laitevalmistajat voivat toimittaa myös vahvistettuja malleja, jotka voidaan asentaa syvemmälle.
Kaivannon pohjalle tulee tiivistää n. 30 cm:n vahvuinen vaakasuoraan tasoitettu kivetön hiekkakerros. Säiliö siirretään alas kaivantoon nostoliinoilla, jotka on kiinnitetty säiliön nostokorvikkeisiin tai muulla valmistajan suosittelemalla tavalla. Muista tarkistaa, että säiliö on suorassa.
Säiliöt tulee ankkuroida, jotta maaperässä olevan veden aiheuttama noste ei liikuttaisi säiliötä. Ankkurointi voidaan toteuttaa esim. käyttämällä betonista raudoitettua asennuslaattaa tai kyllästettyjä ankkurointipuita. Ankkurointilaatan ja säiliön välissä on oltava n. 10-20 cm:n paksuinen tiivistetty hiekkakerros.
Venymättömät ankkurointiliinat tulee kiinnittää laattaan tai ankkurointipuihin siten, että ne eivät anna periksi nosteen vaikutuksesta. Säiliöön ankkurointiliinat kiinnitetään säiliöissä oleviin nostokorvakkeisiin tai muihin valmistajan suosittelemiin kohtiin.
Ankkuroinnin jälkeen suoritetaan kaivannon täyttö kivettömällä hiekalla. Hiekkatäyttö tulisi tiivistää juntaamalla ja vedellä tiivistäen n. 15-20 cm kerroksissa. Täyttöä jatketaan tuloviemärin tasoon asti. Sen jälkeen asennetaan talosta 2 %:n kaltevuudessa tuleva tuloputki säiliön tuloyhteeseen. Ympärystäyttöä tehtäessä tarkista, että tyhjennysputket ovat pystysuorassa.
Tarvittava routasuojaus riippuu viemärin asennussyvyydestä, mutta se suositellaan kuitenkin aina asennettavaksi. Suojaus voidaan toteuttaa esim. Styrox-levyillä. Tarvittava levyn paksuus (50-150 mm) ja leveys (2 000-3 000 mm) määräytyy tapauskohtaisesti. Asennussyvyyden tulee olla vähintään 300 mm. Seuraavat kohdat olisi hyvä routasuojata:
- säiliö (yläpuolelle)
- huoltoaukot (sisään)
- tuloviemäri
- mahdollinen salaojitus
Umpisäiliön asennuksen yhteydessä on muistettava asentaa myös täyttymisestä varoittava hälytin.
Kaivanto tulisi täyttää siten, että maaperä jäisi säiliön päällä hieman koholleen. Näin pintavedet ohjataan pois säiliön päältä.
HUOM! Taloviemärissä pitää olla talon katolle ulottuva tuuletusputki. Alipaineventtiiliä ei saa käyttää.
Puhdistusteho
Saostussäiliön puhdistusteho on tutkimuksien perusteella todettu fosforin, typen ja orgaanisen, happea kuluttavan aineksen osalta erittäin heikoksi. Niiden kohdalla puhdistustehon on arvioitu jäävän vain 10 - 20 %:iin. Myös bakteerien ja muiden mikrobien vähenemisen on todettu olevan alhaista. Oikein mitoitettu saostuskaivo kuitenkin vähentää tehokkaasti, jopa 70 prosenttisesti laskeutuvien ja liettyneiden ainesten kokonaismäärää.
Umpisäiliöiden "puhdistusteho" riippuu sen tyhjennyspaikasta. Lisäksi kannattaa huomioida energian kulutuksen ja ilmapäästöjen lisääntyminen lietteen kuljetuksen johdosta.
Kustannukset
Tilavuudeltaan noin 3 m3:n suuruisen saostussäiliön investointikustannukset vaihtelevat 450 eurosta jopa 1 500 euroon materiaalista ja perustamisolosuhteista riippuen. Saostussäiliön tyhjentämiskustannukset muodostuvat varsinaisen tyhjentämiskustannuksen lisäksi myös arvonlisäverosta ja jätevesimaksusta. 3 m3:n saostuskaivon tyhjentäminen tulee maksamaan n. 70 euroa yrityksestä ja paikkakunnasta riippuen. Joten käyttökustannukset vuodessa ovat n. 140 euroa.
Umpisäiliön kokonaiskustannukset vaihtelevat suuresti säiliön koon mukaan. 5 m3 säiliön investointikustannukset ovat n. 1 000 euroa ja 8 m3 ovat n. 1 500 euroa. 5 m3:n umpisäiliö pitää tyhjentää noin 6 - 8 kertaa vuodessa. Tyhjennys maksaa n. 70 euroa/kerta. Näin huoltokustannuksiksi muodostuu n. 500 euroa vuodessa. Suurten käyttökustannuksien vuoksi umpisäiliöiden määräämistä tulisi välttää.
Yrityksiä
- Propipe Oy
- Oy Labko Ab
- Uponor Suomi Oy
- Alunda Polyeten AB, matalat säiliöt
- Teoplast Oy
Teemu Jutila
Tuotekehitysinsinööri, FM
Oy Labko Ab
Labko-Yhtiöiden organisaatio koostuu kolmesta itsenäisestä yrityksestä, jotka ovat Oy Labkotec Ab, Oy Labkonet Solutions Ab ja Oy Labko Ab. Labkotec:in erikoisaluetta ovat erilaiset mittaus- ja hälytyslaitteet sekä tiedonsiirto. Labkonet Solutions toimittaa mittaus- ja hälytystietojen siirtojärjestelmiä web-valvomoineen ja tiedonsiirtomahdollisuuksineen.
Labko Säiliöt, joka on Oy Labko Ab:n tulosyksikkö, valmistaa erilaisia muovisia erotin- ja jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Jätevedenkäsittelyjärjestelmiimme kuuluvat kaikki haja-asutusalueelle soveltuvat jäteveden käsittelyjärjestelmät, kuten umpisäiliöt, saostussäiliöt ja maapuhdistamot. Uusina tuotteina markkinoille ovat tulossa Labko SAKO-3 Twin Imeytysjärjestelmä, Labko SAKO-2 Saneerausjärjestelmä, Labko Loka 6000 ja Labko BioKem Pienpuhdistamo.
Harri Mattila
Hämeen ammattikorkeakoulu
Maapuhdistamot ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavat asiat
Maasuodattimia ja imeytyskenttiä on käytetty jo pitkään haja-asutuksen jätevesien käsittely-menetelminä, joten niiden suunnittelusta ja rakentamisesta tiedetään melko paljon. Tähän esitykseen on koottu tärkeimpiä huomioon otettavia asioita.
Maapuhdistamotyypit
Maahan imeytyksen ja maasuodatuksen välinen ero on siinä, että edellisessä jätevesi sananmukaisesti imeytetään maaperään niin, että se lopulta päätyy pohjaveteen. Jälkimmäisessä maahan suodatettu jätevesi kootaan kokoojaputkistolla erityiseen kokoojakaivoon, josta se johdetaan eteenpäin.
Molemmista maapuhdistamoista löytyy lukuisia sovelluksia erityiskohteisiin ja erilaisiin tarpeisiin. Pumppauksilla tai muilla erityisjärjestelyillä maapuhdistamo saadaan onnistumaan lähes jokaiselle kiinteistölle.
Suunnittelussa huomioitavia seikkoja
Jätevesi puhdistuu maaperässä mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Mekaaninen puhdistuminen tapahtuu jäteveden suotautuessa maa-aineksen läpi. Jäteveden sisältämää kiintoainetta tarttuu maahiukkasiin. Kemialliset prosessit ovat monimutkaisempia adsorptio- ja ioninvaihtoprosesseja. Biologisesta puhdistamisesta huolehtivat maaperässä olevat pieneliöt, jotka käyttävät jäteveden epäpuhtauksia ravinnokseen. Kaikkien kolmen puhdistustavan onnistuminen tulee ottaa huomioon järjestelmää suunniteltaessa.
Mekaaninen puhdistuminen ei onnistu, jos maa-aines on liian karkeaa (lika-aineet mahtuvat maarakeiden välistä liian helposti), jos maa-aines on liian hienoa (tukkeutuminen) tai likaista (tukkeutumista, epäpuhtauksien liukenemista). Mekaaninen puhdistuminen kärsii myös, jos saostuskaivot eivät toimi kunnolla (tukkeutuminen), jos jätevesi jakautuu puhdistamoon epätasaisesti (liian lyhyt aika puhdistumiselle, tukkeutumista, ilmastusongelmia) tai mikäli puhdistamon ilmastus ei toimi (tukkeutumista).
Kemiallisen puhdistuksen teho ei ole kovinkaan hyvä tavallisissa maapuhdistamoissa. Varsinkin ravinteiden tehokas poistaminen jätevedestä vaatii maapuhdistamon yhteyteen kemiallisesti puhdistavan yksikön. Ravinteiden saostaminen ja/tai suodattaminen on tuttua tekniikkaa isoista jätevedenpuhdistamoista, mutta kiinteistökohtaisessa mittakaavassa niiden kehittelyä tehdään kiivaasti eri tahoilla. Sekä suodattimia että saostukseen perustuvia menetelmiä on kuitenkin jo nyt tarjolla.
Biologisen puhdistuksen onnistumisen tärkein elementti on ilma. Maaperässä jäteveden biologinen puhdistuminen tapahtuu tehokkaimmin aivan imeytyskohdan alapuolelle muodostuvassa biokerroksessa, jossa töitänsä tekevät maaperän omat, jätevesistä vahvistuvat pieneliökannat. Bakteerit, virukset, ripsieläimet, ameebat, siimaeliöt, rataseliöt ja madot heikentävät biologisesti aktiivisen kerroksen vedenläpäisevyyttä, jolloin sen alapuolelle syntyy vedellä kyllästymätön kerros, johon ilma pääsee kokoojaputkien kautta.
Mitoitusohjeita
Huomaa! Vain ohjeellisia lukuja. Suunnittelu tehtävä aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. paikalliset määräykset, vesistön laatu ja käyttötarkoitus, kiinteistön sijainti, maaperä, jne.
Oletus: yhden talouden maasuodatin => vedenkulutus 1 m3/d
=> tarvittava pinta-ala 20 m2.
Oletus: yhden talouden imeytyskenttä => vedenkulutus 1 m3/d =>
tarvittava pinta-ala 20 – 35 m2, riippuen maalajista
Erityistä huomiota kiinnitettävä:
Lisätietoja:
Lisähuomioita
Pumppauksia ei pidä pelätä. Nykyiset pienetkin pumppaamot toimivat luotettavasti. Lisäksi joissakin tutkimuksissa on havaittu pumppaamoilla varustettujen maasuodattimien toimivan paremmin kuin tavallisten. Maasuodatin voidaan rakentaa kumpusuodattimena, mikäli korkeuserot tontilla sitä edellyttävät.
Rakennusmateriaalien kanssa pitää olla huolellinen. Esimerkiksi vanhat betonirenkaat ja salaojaputket tai "kotitarvesora" houkuttelevat säästämään, mutta voivatkin sen sijaan aiheuttaa huomattavia lisäkuluja ja harmeja.
Muista, että kiinteistö saattaa vaihtaa omistajaa jo vuoden päästä rakentamisesta. Jätevesien käsittelyjärjestelmän on oltava riittävän suuri – seuraava talous voi olla pari henkilöä runsaslukuisempi.
Huolto- ja kunnossapito-ohjeet on liitettävä suunnitelmien mukaan. Kiinteistön omistajan tulisi pitää käyttöpäiväkirjaa järjestelmästä.
Paina kuvaa, niin näet sen suurempana.
Jyrki Löppönen
Uponor Suomi Oy
KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY – UPONOR SUOMI OY
Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely tulee kysymykseen alueilla, joilta puuttuu kunnallistekniikka. Markkinoilta löytyy käsittelyratkaisuja niin yksityistalouksien kuin useampien kiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntojen jätevesien puhdistamiseen. Puhdistamon tulee toimia siten, että jätevesi puhdistetaan tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti ja puhdistettu vesi palautetaan hallitusti takaisin luontoon. Perinteiset puhdistusmenetelmät ovat maapuhdistamoja, joissa jätevesi puhdistetaan maaperässä. Niillekin alueille joille maapuhdistamo ei sovellu, löytyy tehokas ratkaisu, panospuhdistamo.
Puhdistamon sijoittaminen tontille
Koska kysymyksessä on rakennusinvestointi, joka vaikuttaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti koko asumisen viihtyisyyteen, olisi kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistamon suunnittelu parasta tehtävä samassa yhteydessä rakennus- ja tonttisuunnittelun kanssa. Puhdistamon paikka tontilla täytyy valita huolellisesti. Tontin muoto ja maaperä vaikuttavat sijoituspaikkaan. Huomioon on otettava paikalliset kunnan ohjeet ja etäisyydet ojiin, vesistöön, pohjaveteen, tiehen jne. Lisäksi on varmistettava, että loka-auto pääsee tarpeeksi lähelle saostussäiliötä. Kuitenkaan puhdistamoa ei kannata sijoittaa kulkureitin alle tai talvella aurattavaan kohtaan. Yhden talouden maapuhdistamo vaatii n. 3 x 15 metrin suuruisen alueen. Maapuhdistamon päälle voidaan istuttaa kasveja, mutta maan muokkaus tulee tehdä puutarhakalustolla. Paikan valinta on syytä jättää asiantuntijan tehtäväksi.
Toimiva puhdistamo ei haise
Toimiva pienpuhdistamo ja oikein rakennettu maapuhdistamo ovat hajuttomia. Maapuhdistamo eroaa jäteveden maahan johtamisesta juuri tässä hajuttomuudessa. Oikein toimivasta jäteveden puhdistamosta purkautuva vesi on puhdasta sekä kirkasta ja se voidaan johtaa pintavesiin. Jos hajuhaittoja esiintyy, on se selvä merkki väärin rakennetusta maapuhdistamosta.
UPOCLEAN-PANOSPUHDISTAMO
Ympäristöllisesti herkille alueille tai, jos tonttiolosuhteet muuten ovat sellaiset, että maapuhdistamo ei tule kyseeseen, on vaihtoehtona biologis-kemiallinen panospuhdistamo Upoclean. Panospuhdistamossa jäteveden käsittely tapahtuu yhdessä säiliössä, joka koostuu saostussäiliöstä ja prosessisäiliöstä. Panospuhdistamon nimi tulee siitä, että prosessisäiliöön otetaan käsiteltäväksi tietynkokoinen panos kerrallaan. Näin kaikki jätevedet saavat samanlaisen ja hallitun puhdistuksen virtauksen vaihteluista riippumatta. Panospuhdistamoon voidaan johtaa kaikki kotitalousjätevedet eli kylpy-, tiski-, pesu- ja wc-vedet.
Huolto
Pitkällisen kehitystyön tuloksena Upoclean on käyttövarma ja käyttökustannuksiltaan edullinen jätevedenkäsittelyratkaisu. Kiinteistönomistajalle kuuluvat huoltotoimet ovat helppoja ja yksinkertaisia eikä mitään likaisia huoltotoimia tarvita. Saostussäiliön lietteentyhjennys tehdään 1-2 kertaa vuodessa. Saostuskemikaalia lisätään 2-3 kuukauden välein riippuen veden kulutuksesta. Erittäin suositeltavaa on, että kiinteistön omistaja tekee huoltosopimuksen Uponorin valtuuttaman huoltoliikkeen kanssa.
MAAPUHDISTAMO
Ennen jäteveden johtamista maapuhdistamoon siitä on poistettava kiintoaineet. Tämä selkeytys tapahtuu saostussäiliössä. Yhden perheen omakotitalolle sopiva saostussäiliö on kolmekammioinen ja tilavuudeltaan 2 m3. Suositeltavin ratkaisu on käyttää saostussäiliöitä, jotka ovat standardoituja ja ylittävät viranomaisten vaatimukset sekä joilla on 10 v. materiaali- ja tiiveystakuu. Jos selkeytys suoritetaan heikosti, karkaa kiintoaines säiliöstä ja tukkii maapuhdistamon nopeasti. Tästä syystä vanhojen likakaivojen perään maapuhdistamoa ei pitäisi rakentaa.
Jotta maapuhdistamo saataisiin tehokkaaseen käyttöön tulee selkeytetty jätevesi jakaa tasaisesti jokaiselle puhdistamoneliölle. Saostuskaivosta vesi ohjataan imeytysputkilla maapuhdistamoon. Jätevesi jaetaan imeytysputkiin virtaussäätimillä, jotka sijaitsevat mallista riippuen joko saostussäiliössä tai erillisessä jakokaivossa. Virtaussäätimien avulla jokaiseen putkeen johdetaan sama vesimäärä. Käytä imeytysputkina vain sitä varten kehitettyjä putkia. Näillä vesi saadaan jakautumaan tasaisesti koko kenttän alalle. Tavallista kuivatukseen käytettävää salaojaputkea ei saa käyttää imeytysputkena, koska sen kapeat reiät limoittuu ja tukkiutuu nopeasti. Maasuodatinpuhdistamossa kentän pohjalle asennettavat kokoomaputket ovat 110/95 mm:n tuplasalaojaputkia.
Herkillä alueilla voidaan rakentaa ns. kaksivesijärjestelmä, jossa wc-vedet kerätään umpisäiliöön ja pesu- ja käyttövedet puhdistetaan maaperässä.
Maapuhdistamon rakentaminen
Suodatinhiekkana käytetään riittävän lajittumatonta soraa, jonka seulalajitelma on 0-8 mm ja myyntinimike ’muuraushiekka’. Lajittunutta ns. salaojasoraa tai murskattua soraa ei saa käyttää. Jakokerrossepelinä käytetään 16-32 mm sepeliä. Kentän pohja kaivetaan vaakatasoon. Massat levitetään 30 cm:n kerroksina ja tiivistetään kevyesti. Suodatinsoran ylätason ns. imeytyspinnan on oltava ehdottomasti vaakatasossa. Imeytys- ja kokoomaputket asennetaan 0,5-1,0% kaltevuuteen. Yhden prosentin kaltevuutta ei saa ylittää koska silloin jätevesi ei ehdi jakautua tasaisesti vaan allastuu kentän alapäähän.
Huolto
Maapuhdistamo on lähes huoltovapaa. Riittää kun saostussäiliöt tyhjennetään kerran pari vuodessa ja tarkastetaan virtaussäätimen asento.
TURVALLINEN VALINTA
Puhdistamotyypin valinta kannattaa jättää asiantuntijan tehtäväksi. Jäteveden käsittelyjärjestelmän rakentamisessa on suositeltavaa käyttää vain tutkittuja ja standardisoituja ratkaisuja. Lisäksi rakentamisessa tulee noudattaa ehdottomasti valmistajan ohjeita. Varmin tapa saada vuosikymmeniksi toimiva ja ongelmaton jätevesienkäsittelyjärjestelmä on, kun käytät suunnittelussa ja rakentamisessa valtuutettuja asiantuntijoita.
FANN VA-teknik AB, Börje Forsberg
HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY IN-DRÄN-MENETELMÄLLÄ JA ALUNDA POLYETENIN MATALAT SAOSTUSKAIVOT JA UMPISÄILIÖT
Lyhyesti yhtiöstä
FANN VA-teknik AB on yritys, joka on erikoistunut haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn. Yhtiö aloitti yhden miehen konsulttitoimistona laajentaen sittemmin toimintansa haja-asutuksen jäteveden käsittelyjärjestelmien valmistukseen ja markkinointiin. Ruotsissa markkinointi aloitettiin vuonna 1990 tuomalla markkinoille alunperin Yhdysvalloissa kehitettyä IN-DRÄN-käsittelyjärjestelmää. Alkuaikoina IN-DRÄN-modulit rahdattiin konteissa Yhdysvalloista ja kysynnän kasvaessa yhtiö lunasti valmistusoikeudet IN-DRÄN-järjestel-mälle Euroopassa. Tuotevalikoimaa täydennettiin myöhemmin tytäryhtiön Alunda Polyeten AB:n valmistamilla saostuskaivoilla ja umpisäiliöillä. Yhtiö työllistää tällä hetkellä noin 10 henkilöä ja liikevaihto on noin 15 milj. SEK. Markkinointi Suomessa aloitettiin vajaat kaksi vuotta sitten, vuoden 2000 kesällä.
Matalat saostuskaivot ja umpisäiliöt
Alunda Polyetenin valmistamat
saostuskaivot poikkeavat rakenteeltaan ja ulkonäöltään melkoisesti tavanomaisista
saostuskaivoista. Silmiinpistävin piirre on kaivojen ja säiliöiden mataluus, esim.
sekajätevesille tai harmaille vesille sopiva saostuskaivo SA 2000 on ainoastaan noin
metrin korkuinen ja harmaille vesille tarkoitettu pieni saostuskaivo SA 900 on vastaavasti
vain 85 cm korkea. Myös saostuskaivojen muoto ja rakenne sekä toimintaperiaate
poikkeavat aikaisemmista 2 ja 3-osaisista kaivoista. Saostuskaivojen mataluus helpottaa
kaivojen sijoittamista vaikeisiin maasto-olosuhteisiin, kuten esimerkiksi kohteisiin,
joissa kallio on lähellä maanpintaa. Kuvassa 1 saostuskaivon SA 2000 ja
IN-DRÄN-modulien muodostama toimituserä, eli ns. Paketti K84.
Saostuskaivo SA 2000, kuva 2, joka on Ruotsissa tyyppihyväksytty
käytettäväksi 5 hengen talouden pesu- ja WC-vesille. Saostuskaivon märkätilavuus on
2000 litraa. Seuraavalla sivulla olevista leikkauskuvista ilmenee saostuskaivon mitat ja
toimintaperiaate. Kuva 3. 
Saostuskaivo SA 900, kuva 4, joka on Ruotsissa tyyppihyväksytty käytettäväksi 5 hengen talouden harmaille vesille. Saostuskaivon märkätilavuus on 900 litraa.
Jäteveden imeytys tai suodatus IN-DRÄN-moduleilla
IN-DRÄN-käsittelymenetelmä on Suomessa uusi vaihtoehto
tavanomaiselle jäteveden maahan imeytykselle tai maasuodattimelle. Käsittelymenetelmän
tehokkuudesta johtuen tarvittava imeytyspinta-ala on ainoastaan kolmannes tavanomaisiin
maahan imeytys- tai suodatusjärjestelmiin verrattuna, kuva 5. Järjestelmän tarjoamat
edut tulevat erityisesti esille haja-asutuksen saneerauskohteissa, joissa tilaa on usein
käytettävissä rajoitetusti ja uuden jäteveden käsittelyjärjestelmän asennus saisi
turmella vuosikymmenien aikana rakennettua pihapiiriä mahdollisimman vähän. Mitä
vähemmän nurmikkoa tai istutuksia turmellaan kaivuutöiden aikana sitä parempi.
IN-DRÄN-modulin
rakenne ja toimintaperiaate
IN-DRÄN-käsittelymenetelmä perustuu laskostetusta kuitukankaasta valmistettuihin IN-DRÄN-moduleihin, kuva 6, jotka korvaavat tavanomaisissa jäteveden maaperäkäsittelymenetelmissä, kuten maahan imeytyksissä tai maasuodattimissa käytettävän pestystä sepelistä tehtävän jakokerroksen. IN-DRÄN-moduli muodostaa rakenteensa ansiosta vakaan alustan bakteerikasvustolle ja siihen muodostuva biokerros on tavanomaiseen maasuodattimeen verrattuna lähes 10 kertaa suurempi. Tästä johtuen tarvittava imeytyspinta-ala on ainoastaan kolmannes edellä mainittuihin menetelmiin verrattuna ja kentän sijoittaminen on usein helpompaa kohteissa, joissa tilaa on käytettävissä rajoitetusti tai maasto on vaikea.
IN-DRÄN-modulin luonteenomaisia
ominaisuuksia
Mitoitus
Yleensä mitoituksen lähtökohta on viisihenkinen talous, jolloin taloudessa muodostuvan kylpy-, tiski- ja pesuveden eli ns. harmaan veden määrä arvioidaan olevan 750 litraa vuorokaudessa. Mikäli myös talossa olevan WC:n vedet johdetaan saostuskaivoon, käytetään mitoitusperusteena pesuveden ja WC-veden, eli ns. sekajäteveden yhteismääränä 1000 litraa vuorokaudessa. Yksi IN-DRÄN-moduli, jonka koko on 60 x 125 cm, soveltuu 125 litran käsittelemiseen vuorokaudessa, joten yhden talouden pesuvesien käsittelyyn tarvitaan 6 modulia ja sekajätevesien käsittelyyn tarvitaan vastaavasti 8 modulia.
IN-DRÄN-maapuhdistamot
IN-DRÄN-moduleilla voidaan toteuttaa monen tyyppisiä maapuhdistamoita, kuten jäteveden maahan imeytys- ja maasuodatinjärjestelmiä, kuva 8. IN-DRÄN-käsittelymenetelmä eroaa tavanomaisesta maapuhdistamosta lähinnä siinä, että jakokerroksen sepeli korvataan IN-DRÄN-moduleilla ja imeytysputki on niiden päällä. Koska jäteveden sisältämä orgaaninen aines puhdistuu jo moduulissa, voidaan suodatinkerros (maasuodatinhiekka), jonka vahvuus yleensä on 80 cm, tehdä matalampana. Suurin ero näkyy kuitenkin järjestelmän vaatimassa tilassa, eli kaivannon pituudessa tai pinta-alassa, joka on ainoastaan murto-osa tavanomaiseen maapuhdistamoon verrattuna.
Esimerkkinä mainittakoon vieressä olevassa kuvassa alimpana oleva horisontaalinen IN-DRÄN-maasuodatin, joka on lähes metrin tavanomaista maasuodatinta matalampi. Tämä mahdollistaa maapuhdistamon rakentamisen kohteissa, joissa kallio tai pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa tai kohteissa, jossa purkuoja on matala ja liian korkealla kokoomakaivon purkuputkeen nähden.
IN-DRÄN-maapuhdistamon suunnittelu ja toteutus
FANN VA-teknik AB on kehittänyt valmiita tyyppiratkaisuja erilaisia maapuhdistamoja varten. Valikoimasta löytyy ratkaisuja sekä jäteveden maahan imeytys- että maasuodatinjärjestelmien toteutukseen. Järjestelmän toimivuuden kannalta on suositeltavaa antaa kohteen suunnittelu haja-asutuksen jäteveden käsittelyjärjestelmiin perehtyneelle suunnittelijalle ja mikäli mahdollista, antaa asennus alan ammattilaisten tehtäväksi.
Asennusohjeita noudattaen on maapuhdistamon rakentaminen IN-DRÄN-järjestelmällä erittäin nopeata ja vaivatonta, oli sitten kyseessä jäteveden maahan imeytys tai maasuodatus. Vieressä kuva IN-DRÄN-järjestelmän asennuksesta, kuva 9.
Yhteenveto
IN-DRÄN-käsittelyjärjestelmä on monipuolisuudestaan johtuen varteenotettava menetelmä haja-asutuksen jätevesien puhdistuksessa ja soveltuu sekä uudiskohteiden että vanhojen kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmien rakentamiseen. Järjestelmän avulla voidaan toteuttaa monen tyyppisiä jäteveden maapuhdistamoita, kuten maahan imeytys- ja maasuodatinjärjestelmiä.
IN-DRÄN on ratkaisu ongelmakohteisiin, varsinkin kun
TEOPLAST OY JÄTEVEDENPUHDISTAMOT
IMEYTYSKENTÄT JA MAASUODATTIMETNämä voidaan jakaa toimintatavaltaan kahteen eri ryhmään:
VAPAASTI VIRTAAVAT TAI JAKSOTTAIN TOIMIVAT KENTÄT
Vapaasti virtaavissa kentissä vesi valuu painovoimaisesti saostuskaivosta jakoputkistoon ja siitä kenttään sattumanvaraisesti, riippuen miten reiät pystyvät vetämään. Esim. yksi WC-tyhjennys valuu luultavimmin ensimmäisistä rei’istä alas. Tästä seuraa, että takaosa kentästä ei saa vettä ja etuosa tulee liian märäksi, jolloin kentän bakteeritoiminta kärsii hapenpuutteesta. Pienet vesimäärät kuormittavat jatkuvasti kulloinkin tiettyä aluetta kentästä, kunnes se tukkeentuu.
Jaksottava AQUADOSE käyttää hyväksi lappoilmiötä ja korvaa perinteisen jakokaivon. Jaksotus voidaan suorittaa myös pumppaamalla.
Pumpatessa tarvitaan sähkövirtaa ja mekaanisilla vaapuilla voidaan käsitellä vain pieniä vesimääriä. Aquadosella voidaan jaksottaa jopa 2000 litraa kerralla.
Etuja:
- toimii ilman sähkövirtaa
- koko kenttäalue saa vettä tasaisesti
- bakteeritoiminta pysyy tasaisena
- hapensaanti turvattu
- purkaukset huuhtelevat jakoputkistoa, joten se pysyy auki
- edes pienet korkeuserot eivät estä veden leviämistä koko kenttäalueelle
- varmatoiminen, vain yksi liikkuva osa
Yllä mainituista syistä johtuen kenttien elinikä pidentyy huomattavasti. Tämä menetelmä antaa myös suunnittelijalle varmuuden, että laskettu kentän pinta-ala ja vesimäärä pysyvät oikeassa suhteessa ja kenttä toimii lasketulla tavalla.
Kokoluokat alkavat omakotitalo- ja mökkikoosta, Aquadose 100 litraa, joka vastaa kenttäkokoa 30 m2, jakoputkisto 2 x 15 m. Aquadose-järjestelmällä voidaan rakentaa suuriakin kenttiä ja olla varmoja, että vesi leviää kenttään.
Esimerkki suuresta kentästä:
Rakennetaan kenttä 10 000 litraa/vrk vesimäärälle, jonka imeytys- tai suodatusmahdollisuus on 35 l/m2/vrk. Jakoputkiston pituus olisi 12 x 24 m. Aquadose 2000 levittäisi veden helposti koko kenttäalueelle.
BIOLOGISET BIO-PP JÄTEVEDENPUHDISTAMOT
Teoplast Oy:n valmistamat puhdistamot toimivat biosuodatin -periaatteella. Kaikki tarpeelliset toiminnot ovat yhtenäisessä vähän tilaa vaativassa paketissa. Tämä helpottaa niin käyttöä, huoltoa kuin seurantaakin. Puhdistustehoa voidaan säätää laajalla alueella ajastusta ja virtausta muuttamalla.
BIO-PP -puhdistamo tarvitsee pudotuskorkeutta korkeintaan 20 cm, joten sen käyttö tasaisilla mailla on helppoa. Puhdistamossa ei tarvita suodattimenvaihtoja, joten käyttökustannukset jäävät pieniksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytön ja huollon helpottamiseen. Virtauksen seuranta ja säätö on tehty yksinkertaiseksi, kaikki laitteet ovat helposti käsillä.
Kaikki puhdistamon osastot voidaan tyhjentää tarvittaessa niille varatuista aukoista. Saostusosasto tyhjennetään vähintään kerran vuodessa kuten normaalit saostuskaivotkin.
Mallit BIO-PP F on varustettu tehostetulla fosforin poistolla saostusmenetelmää käyttäen.
Paikasta tai olosuhteista riippuen puhdistamon jälkeen vesi lasketaan joko ojaan tai käsitellään maaperässä. Tämä päätetään tapauskohtaisesti, riippuen sijoituspaikasta.
Pienpuhdistamot uutena ratkaisuna helpottamaan jätevesiongelmaa
Pienpuhdistamot ovat kokonaan tai ainakin pääosin tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita. Tavallisesti käytetään joko kemiallisia, biologisia tai biokemiallisia pakettipuhdistamoja.
Suodatinpuhdistamot on maasuodattimesta kehitettyjä tehdasvalmisteisia pienpuhdistamoita. Niissä suodatinhiekka on korvattu muilla huokoisilla materiaaleilla, kuten esim. vuorivillalevyillä, kivikuidulla tai saven ja kalkin yhdistelmämassalla.
Pienpuhdistamoita on useita erilaisia malleja. Nämä mallit eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Niillä on erilaiset puhdistustehot ja ne poikkeavat huomattavasti rakenteellisilta ominaisuuksiltaan. Pienpuhdistamojen käyttökohteetkin vaihtelevat yhdestä taloudesta jopa pieneen kuntaan. Jokaisella mallilla on omat asennusohjeensa, jonka vuoksi niihin tulisikin perehtyä erittäin hyvin. Laitteet ovat erittäin herkkiä ja pienetkin vääränsuuntaiset kallistukset ym. virheet vaikuttavat helposti puhdistustulokseen. Pienpuhdistamotyypin valinnassa tulee ottaa huomioon jäteveden puhdistustavoite ja -tarve, kuormituksen luonne, asiantuntemuksen tarve, hoitotarve, hoitomahdollisuudet sekä rakennus- että käyttökustannukset. Näiden lisäksi sijoittamisessa tulee huomioida pumppaustarve, purkupaikan sijainti, sähkö- ja vesijohtoliitännät, tien sijainti, vedenottamoiden suojaetäisyydet, sijainti pohjaveden virtaussuuntiin nähden sekä mahdolliset haju- tai meluhaitat.
Pienpuhdistamoiden puhdistusteho riippuu puhdistamotyypistä ja koosta. Biologisilla prosesseilla poistetaan orgaanista ainesta, kemiallisilla fosforia ja biokemiallisilla molempia. Useilla pienpuhdistamotyypeillä päästään hyviin puhdistustuloksiin, jos vain hoito on asiantuntevaa ja säännöllistä. Jos hoito laiminlyödään tai se on ollut asiantuntematonta niin puhdistustulokset jäävät saostuskaivojen tasolle. Pienpuhdistamoiden puhdistustulokset ovat vaihtelevia. Yleisesti ottaen puhdistustehot ovat orgaanisen aineksen osalta 20 - 90 %, fosforin osalta 10 - 80 % ja typen osalta 10 - 50 %.
Pienpuhdistamoiden investointikustannuksetkin riippuvat olennaisesti laitteen tyypistä ja koosta. Laitteiden hinnat vaihtelevat 2 500 eurosta jopa 6 000 euroon. Niiden vuotuiset käyttökustannukset ovat n. 170 - 250 euroa. Kustannukset muodostuvat sähköenergian kulutuksesta, mahdollisista saostuskemikaaleista, puhdistamon hoidosta ja kunnossapidosta, lietteen poistosta sekä puhdistamon toiminnan tarkkailusta.
Green Rock Oy on kotimainen suodatinlaitteiden ammattilainen, jonka sovelluksia löytyy suomalaisten rantasaunojen puhdistamoista aina Karibian hotellien vedenkiertojärjestelmiin. Green Rock Oy puhdistaa luontoa peruskalliosta louhitun kiven avulla, luonnonmukaisesti ja ympäristöystävällisesti. Green Rock Oy on palkittu WWF:n järjestämässä Sininen Pallo-ympäristökeksintökilpailussa sekä Tuottava idea-kilpailussa vuonna 2000.
Puhdistusmenetelmä
Green Pack –puhdistamot soveltuvat erityisen hyvin saariston erityisolosuhteisiin. Kiinteistöt sijaitsevat useasti vaikeapääsyisillä alueilla, joissa ei ole riittävästi maata maaperäkäsittelyn rakentamiseen. Pienpuhdistamojen puhdistusprosessi toimii vaikkapa "avokalliolla", koska tiiviistä puhdistamosta ei pääse käsittelemättömiä jätevesiä luontoon.
Green Pack –puhdistamo vie pihasta vain murto-osan perinteisen imeytysjärjestelmän vaatimasta tilasta. Pienpuhdistamo on helppo asentaa ja huoltaa koko piha-aluetta mylläämättä.
Green Pack –puhdistamon jäteveden biosuodatus tapahtuu joko lamelleilla tai patruunoilla, jotka on valmistettu Green Rock –kivikuidusta. Kivikuitu valmistetaan sulatetusta kivestä, joka luonnonmateriaalina on vaivaton hävittää kompostoimalla.
Puhdistamon suodattimet poistavat vedestä kiintoaineen aina bakteerikokoon asti. Hapetusvaiheessa vesi kulkee ilmastoidun kasvualustan läpi, pisaroituu ja saa happea erillisen ilmaputkiston kautta. Erityisesti alimmassa suodattimessa sen pintaan kertyvään sakkaan kasvaa mikrobeja. Ne käyttävät hyväkseen veden ravinteita ja hävittävät veteen jääneitä pieniä kiintoaineita vedeksi ja hiilidioksidiksi.
| Green Rock -tuotteiden kapasiteetit käyttökohteittain | ||
Tuotteen nimi |
Teho |
Käyttökohde |
| SaunaBox 50 | 0,05 m³/d |
Pesuvesi |
| SaunaBox 100 Sako | 0,1 m³/d |
Pesu- ja tiskivesi |
| Green Pack Mini | 0,5 m³/d |
Pesuvesi |
| Green Pack Mini Sako 1 | 0,5 m³/d |
Pesu- ja tiskivesi |
| Green Pack Mini Sako 2 | 0,3 m³/d |
Jätevesi (2-3 hlö) |
| Green Pack Sako | 0,7 m³/d |
Jätevesi (4-5 hlö) |
| Green Pack | 1,0 m³/d |
Jätevesi (6-7 hlö) |
| Green Pack Sako Plus | 1,5 m³/d |
Jätevesi (8-10 hlö) |
| Green Pack Bio | 2,0 m³/d |
Jätevesi (10-15 hlö) |
| Biostone 50 ( + ChemStone 50 ) | 5,0 m³/d |
Jätevesi ( koulu, leirikeskus yms.) |
Suodatettu vesi johdetaan avo-ojaan, jossa se saa happea ja sekoittuu luonnon omaan puhdistusjärjestelmään. Pohjavesiin ei pääse lainkaan niitä pilaavia ravinteita.
Käyttökohteet
Puhdistamon toimivuuden kannalta on tärkeää valita oikea tuote tietylle vesimäärälle ja vesityypille. Tuotteen valintaan vaikuttaa aina myös kiinteistöä koskevat kaava- ja ympäristönsuojelumääräykset.
Ongelmatilanteet
Jos pienpuhdistamon toimivuudessa on ongelmia, ne äärimmäisen harvoin johtuvat itse tuotteesta. Siksi uudessa asetusluonnoksessa mainitut vaatimukset suunnittelusta, valvonnasta, käyttöohjeista ja huollosta ovat erityisen tärkeitä. Green Pack –puhdistamoiden tuloksiin ovat usein vaikuttaneet selkeästi havaittavat syyt.
Huolto
Pienpuhdistamoiden huoltaminen onnistuu saaristossakin, vaikka tontille ei olisikaan autotietä. Saostusosista voidaan pintarasvat ja pohjaliete kerätä kauhomalla ja laittaa kompostiin, johon sekoitetaan myös käytetyt kivikuitusuodattimet. Mihin muuten kunnissa pitää viedä maasuodattamojen käytetty maamassa?
TIIVISTELMÄ EKOTEKO AQUA STONE TUTKIMUKSESTAOulun yliopisto yhteistyössä Green Rock Oy:n ja Kemira Oyj:n kanssa tutki Aqua Stonen käyttömahdollisuutta fosforin pidättämiseen. Jätevesinäytteet, yhteensä noin 100 kpl, otettiin kiinteistöjen kolmannesta saostuskaivosta noin 5 cm jätevesipinnan alapuolelta pumppunäytteenottimella.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä seuraavia Aqua Stonen käyttöön liittyviä suosituksia:
Ekoteko
on edullinen tapa alentaa luontoon purkautuvan jäteveden fosforipitoisuutta.
Menetelmän tutkiminen ja kehittäminen tämän tutkimuksen perusteella tulisi kohdistaa
seuraaviin asioihin:
EkoTeko Aqua Stone Säästöpakkaus
kuvissa.
Myynnissä: Säästöpakkaus 2 Ekotekoa + 20 palaa.
Vaihtopalapakkaus 40 palaa.
Myös samaan koteloon raikastimella varustettuna
MAITOHUONEEN JÄTEVESIEN PUHDISTAMINEN GREEN ROCK OY:N PUHDISTAMORATKAISUILLA
Koska edullisten ja varmatoimisten maitohuoneiden jätevesien puhdistustarve on sekä Suomessa että useissa muissa Euroopan maissa ajankohtainen, Green Rock on tutkinut erilaisia näiden jätevesien käsittelymahdollisuuksia useita vuosia. Asumajätevesien käsittely soveltuu erittäin hyvin käsiteltäväksi yhdessä maitohuoneen jätevesien kanssa.
Maitohuoneiden jätevesien käsittelyssä on huomioitava seuraavat erityispiirteet:
Tähän mennessä saadut puhdistustulokset
Kehitystyön tavoitteena oli toteuttaa ratkaisu, jossa puhdistamo toimii vaikka tulevan jäteveden laatu päivittäin vaihtelisikin. Päkkilän koelaitoksella on Oulun yliopiston analysoimana saatu keskimäärin seuraavia tuloksia huhti – toukokuussa, kun säädöt on saatu kohdalleen:
| Analyysi | 3. sakokaivo | Lähtevä |
| BOD7, mg/l | 400 | 20 |
| Fosfori, mg/l | 55 | 2 |
| Kiintoaine, mg/l | 150 | 15 |
| Kokonaistyppi, mg/l | 35 | 15 |
| Ammoniumtyppi, mg/l | 32 | 7(tulokset vielä vaihtelevia) |
Riittävän fosforin poiston saamiseksi tarvitaan saostuskemikaalia asumajätevettä enemmän. Osin saostuskemikaali toimii jäteveden pH arvon alentamisessa flokkauksessa.
Puhdistamoratkaisun toteutus
Puhdistamossa on kolme perättäistä toimintoa:
- saostuskaivot,
- biologinen yksikkö ja
- kemiallinen käsittely selkeytyksellä ja jälkisuodatuksella varustettuna.
Saostuskaivot
ovat tarpeen jäteveden laadun tasaamiseksi ja jäähdyttämiseksi. Tähän tarkoitukseen 3-osainen saostuskaivo 3-4 päivän viipymällä on riittävä. Jätevesien jäähtyessä myös rasva erottuu ja nousee pintaan. Asutukselle käytetään erillisiä saostuskaivoja ja niiden kautta tullut jätevesi sekoitetaan maitohuoneen jätevesiin ennen biologista prosessia.
Biologinen
Puhdistus on toteutettu Biostone yksiköllä, jolla voidaan tehokkaasti poistaa orgaanista kuormaa ja jonka lisäksi typpi hapettuu nitraatiksi.
Kemiallisessa
Yksikössä fosfori flokataan PAC:a käyttäen. Nestemäinen kemikaali syötetään suhteessa jätevesimäärään automaattisesti. Laskeutunut flokki poistetaan selkeyttämöllä ja puhdistustulos viimeistellään suodatuksella.
Oheinen tuote on suurempi ulos asennettava käsittelylaitteisto, joka soveltuu myös asumisvesien
käsittelyyn yhdessä maitohuoneen jätevesien kanssa. Käsittelykapasiteetti maitohuoneen pesuvesille sekä asumisjätevesille yhteensä noin 1,5 m³/d.
PowerPoint -esitys Green Rock Oy:n tuotteista
PowerPoint -esitys Green Rock Oy:n Green Pack Sako -pienpuhdistamosta
Oy Ekofinn Ab, Arto Salokangas
OY EKOFINN AB UUSIEN HAASTEIDEN EDESSÄ
Haja-asutuksen jätevedet hallintaan
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn vaatimusten voimakkaasti kiristyessä joudutaan Suomen tapaisessa harvaanasutussa maassa ratkaisemaan noin miljoonan asukkaan sekä kesämökkiläisten jätevesien tehokkaampi käsittely. Ympäristöministeriön alaisuudessa istuneen komitean mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen tavoitteena on em. ohjelman toteuttaminen lähimpien 10 - 15 vuoden kuluessa.
Oy Ekofinn Ab on v. 1979 perustettu haja-asutuksen vesi- ja jätevesihuoltoon erikoistunut yritys. Toiminta-ajatuksena on kunnallistekniikan ulkopuolella olevien vesihuoltokohteiden jätevesi- ja puhdasvesilaitosten ja –laitteiden kehittäminen, tuottaminen ja markkinointi. Ohjelmaan kuuluu myös ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin. Yhtiöllä on tytäryhtiö Puolassa ja sisaryhtiöt sekä Saksassa että Virossa.
Ekofinn on toimittanut BIOCLERE-jätevedenpuhdistamoita 30 maahan ja yhteensä n. 8.000 kohteeseen. Lisäksi on myyty lisenssi puhdistamoiden valmistamiseksi ja myymiseksi Espanjaan, Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Puhdistamo on testattu National Sanitation Foundationin toimesta Yhdysvalloissa ja saniteettiviranomaisten toimesta Venäjällä. Molemmista testeistä on sertifikaatti. Lisäksi laitos on testattu useissa muissa maissa.
BIOCLERE-puhdistamon sieluna on HUFO-biosuodintäytemateriaali, joka toimii biologisen puhdistamon bakteerien kasvualustana. Täytemateriaali on Teknillisen Korkeakoulun ja SARVIS OY:n kehittämä ja myöhemmin hankittu Ekofinnin käyttöön. Täytemateriaalin tarkoituksena on muodostaa optimikasvuolosuhteet oikeanlaisille bakteereille biologisen puhdistuksen tehokkaaksi suorittamiseksi. Samaan biosuodintäytemateriaaliperheeseen kuuluu myös typen poistoon soveltuva kasvualustamateriaali.
BIOCLERE-puhdistamo voidaan haluttaessa varustaa myös fosforiravinteiden poistoon tarvittavalla laitteistolla. Fosfori on tärkein vesistöjämme rehevöittävä ravinne, ja vaatimukset sen vähentämiseksi myös pienissä laitoksissa ovat kiristymässä.
Tyypillisiä käyttökohteita Suomessa viime vuonna olivat mm. omakotitalot, koulut, tielaitoksen levähdysalue, lentokenttä, rajavartioasema sekä retkeily- ja ulkoilukeskus muutaman sadan hengen tarpeisiin.
Puhdistamoissa syntyvän lietteen käsittelyyn yhtiöllä on ohjelmassaan italialaisen Teknofanghin kehittämä pienille lietemäärille tarkoitettu Draimad-kuivausjärjestelmä, jossa lietemäärä pienentyy murto-osaan alkuperäisestä. Laite soveltuu sekä BIOCLERE-puhdistamon yhteyteen että muihin kunnallisten ja teollisuuden pienten lietemäärien käsittelytarpeisiin. Myös näitä laitoksia on toimitettu yli 8.000 kohteeseen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
KIINTEISTÖKOHTAISTEN JÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS
Kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien toimivuuteen
vaikuttavat useat eri tekijät. Hyvän puhdistustuloksen saavuttamista edesauttaa
puhdistamon ammattitaitoinen suunnittelu, huolellinen toteutus rakennusvaiheessa,
puhdistamon oikea käyttö sekä riittävä seuranta ja huolto. Kokemus on osoittanut,
että pienpuhdistamoiden toimintaa häiritseviä tekijöitä on lukuisia ja että hyvän
puhdistustuloksen saavuttamiseksi kaikkien puhdistamon toimintaan vaikuttavien tekijöiden
tulee olla kunnossa.
Puhdistamoiden suunnittelu
Oikean puhdistusmenetelmän valinta ja kiinteistön erityisominaisuuksien huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää puhdistamon toimivuuden kannalta. Puhdistamon tulee ominaisuuksiltaan soveltua kiinteistölle, eli menetelmää valittaessa tulee huomioida mm. kiinteistön maaperä ja korkeusasemat, pohjavesiolosuhteet, jäteveden laatu, puhdistamon mitoitus sekä järjestelmän tarvitsema tila, rakennus- ja ylläpitokustannukset sekä huollon tarve.
Ennen rakentamista tapahtuneella huolellisella ja asiantuntevalla suunnittelulla on suuri merkitys toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Asianmukainen suunnitelma sisältää tarvittavat tiedot puhdistamosta, sen sijoituspaikasta ja korkeusasemista, käytettävistä kiviaineista sekä muista rakentamisen aikana huomioitavista seikoista. Kiinteistönomistajan tai kaivunkoneurakoitsijan ei tule ilman aikaisempaa kokemusta tai koulutusta ruveta suunnittelemaan ja toteuttamaan jätevedenkäsittelyjärjestelmää, vaan suunnittelun ja rakentamisen apuna tulee käyttää alan asiantuntijaa.
Huolellinen asennus
Laitteiden asentamisen tulee tapahtua huolellisesti ja kohteeseen tehtyä suunnitelmaa noudattaen. Epäselvissä tilanteissa tulee olla aina yhteydessä asiantuntijaan. Rakentamisessa tapahtuneet virheet tulevat tavallisesti nopeasti esiin ja aiheutuneet vahingot sekä korjaustoimenpiteet aiheuttavat aina lisäkustannuksia.
Rakennusvaiheessa tulee erityistä huomiota kiinnittää seuraaviin seikkoihin: laitteiden korkeusasemiin, pohjaveden korkeuteen ja imeytysjärjestelmissä maaperän laatuun, ilmastusputken asennukseen, kaivannon oikeanlaisiin kiviaineisiin, puhdistamoiden ja saostuskaivojen tiiviyteen ja ankkurointiin, T-kappaleiden pituuteen sekä putkistojen liitoksiin. Edellisten asioiden lisäksi tulee varmistaa, että kiinteistön salaojavesiä ei johdeta jätevedenkäsittelyjärjestelmään.
Kokemus on osoittanut, että asiantuntijan on hyvä käydä kiinteistöllä puhdistamon rakennusaikana, jotta mahdollisilta virheiltä vältytään. Asiantuntijan merkitys korostuu etenkin silloin, kun rakennusurakoitsijalla ei ole aikaisempaa kokemusta erityyppisistä pienpuhdistamoista ja niiden erityisvaatimuksista toisistaan poikkeavissa olosuhteissa.
Toiminnan vaihtelut
Puhdistamoiden toimintahäiriöitä aiheuttaa tavallisimmin puutteellinen huolto ja siitä aiheutuvat kuormituksen vaihtelut. Saostuskaivojen liian pitkät tyhjennysvälit tai suodinmassojen riittämättömät vaihtovälit näkyvät puhdistamoiden toimivuudessa. Toiminnan vaihteluita tapahtuu myös mm. tulevan veden laadun ja määrän vaihteluiden, puhdistamon rakenteellisten vikojen, suodinmassan epätasaisuuden tai toimimattomuuden, kemikaalin annosteluongelmien, veden epätasaisen jakautumisen, purkuputken tukkeutumisen ja vuodenaikojen mukaan.
Huolto ja kunnossapito
Järjestelmä tulee asentaa siten, että sen huolto- ja kunnossapitotyöt on mahdollisimman vaivatonta suorittaa. Huoltotyön helpottamiseksi esimerkiksi saostuskaivot tulee sijoittaa paikkaan josta ne on vaivattomasti löydettävissä ja tyhjennettävissä. Puhdistamoiden suoja- ja lämmöneristysrakenteiden tulee olla riittäviä, mutta ne eivät saa estää huoltotöitä. Laitteistot tulee mielellään myös asentaa syvyyteen, josta ne on mahdollista huoltaa helposti. Hyvin syvällä maan sisällä olevien puhdistamoiden suodinmassan vaihto tai toiminnan seuraaminen on käytännössä vaikeaa.
Toimivuuden toteaminen
Puhdistamon toimivuudesta saadaan täsmällisintä tietoa tutkituttamalla jätevedet laboratoriossa. Myös aistitietoon perustuva havainnointi veden värin, rakenteen ja hajun osalta antaa jo jonkinlaisen kuvan puhdistamon toiminnasta.
Laboratorioon lähetettävien luotettavien näytteiden saamiseksi tulee puhdistamossa olla selvä näytteenottokohta. Se voi olla joko purkuputken pää tai erillinen näytteenottokaivo. Näytteenottokaivoon kertyneestä vedestä on mahdollisuus saada näyte myös silloin, kun puhdistamosta tulee vettä läpi vain vähän. Toisaalta näytteenottokaivosta otetun veden puhdistustulosta voi vääristää kaivoon saostuvien epäpuhtauksien määrä.
Eri puhdistamotyyppien toimivuus
Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1998 alkanut Hajasampo projekti tutki erilaisten pienpuhdistamoiden toimivuutta. Tutkituista menetelmistä maasuodattimet osoittautuivat toimivuudeltaan parhaiksi jätevedenkäsittelymenetelmiksi tällä hetkellä. Maasuodattimien tulokset biologisen hapenkulutuksen osalta olivat hyviä ja fosforin poistonkin osalta tyydyttäviä.
Erilaiset pakettipuhdistamot toimivat vaihtelevasti. Green Rockin puhdistamoista parhaiten toimi Green Packin perusmalli, jolla ainakin periaatteessa voidaan saavuttaa hyvä puhdistustulos. Keskimäärin kuitenkin Green Rock puhdistamoiden puhdistusteho ei ole riittävä ja mm. fosforin poistoteho on liian vähäinen. Tutkitut Propipen kalkkisuodinjärjestelmät toimivat vaihtelevasti. Fosforipitoisuudet lähtevässä jätevedessä olivat keskimääräisesti melko korkeita, mutta puhdistamolla on kuitenkin mahdollisuus toimia hyvin fosforin ja bakteerien suhteen. Myös biologisen hapenkulutuksen määrää prosessissa saadaan vähennettyä. Tutkimuksessa oli mukana joitain yksittäisiä muita jätevedenkäsittelyjärjestelmiä; Ekoran aktiivilieteprosessiin perustuva panospuhdistamo, Plancofin sakosuodattimia sekä yksi juurakkopuhdistamo. Puhdistamoiden yksittäiset näytteet osoittivat, että hyvä puhdistustulos on mahdollista kyseessä olevilla laitteilla saavuttaa. Laitteiden varmatoimisuus vaihteli kuitenkin jonkin verran ja koska tutkimuksessa ei ollut kyseisiä puhdistamoita useampia, on yleistä arviointia mahdotonta tehdä.
Kaiken kaikkiaan pakettipuhdistamoiden toimivuus on vaihtelevaa ja vaatii kiinteistönomistajan järjestämää jatkuvaa seurantaa ja huoltoa hyvän toimivuuden varmistamiseksi.
Liiketoimintamalli
Täydenpalvelun paketti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn oli osa Suomen ympäristökeskuksen Hajasampo –projektia. Liiketoimintamalli luotiin opinnäytetyönä Eurassa pitkään toimineelle LVI-Helin Oy:lle, jolla on laaja kokemus kaikista LVI-alan töistä. LVI-Helin Oy:ltä on mahdollisuus saada nyt kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn täydenpalvelun paketti, joka sisältää suunnittelun, laitteiston, asennuksen ja huollon. Huolto toteutetaan yhteistyössä paikallisen Jätehuolto T. Askonen Ky:n kanssa. Jos asiakas valitsee täydenpalvelun paketin kokonaisuudessaan, asiakas saa laitteistolleen myös takuun. Markkina-alueena on Pyhäjärven seudun pohjoispuoliset kunnat. Markkinoitaviksi valitut menetelmät perustuvat maaperäkäsittelyyn, joissa hyödynnetään maaperän ominaisuuksia tai muulla tavoin käytetään maa-aineita jätevesien puhdistukseen. Liiketoimintamallin tavoitteena on tehdä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä yhtä vaivatonta kuin viemäriin liittyneilläkin kiinteistöillä ja lisäksi kohtuullisin kustannuksin.
Liiketoimintamallin periaate
Liiketoimintamallissa asiakas saa LVI-liikkeeltä jätevesien käsittelymenetelmän kiinteistölleen "avaimet käteen" – periaatteella.
Perustelut suunnittelun, asennuksen ja huollon tarpeelle
Kokemusten perusteella haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylaitteet tarvitsevat asiantuntemusta suunnittelussa ja asennuksessa. Myös huolto on järjestettävä niin, että se ei jää yksin asiakkaan vastuulle.
Esiselvitys kiinteistöllä vaatii maaperäolosuhteiden selvitystä, erilaisten etäisyyksien mittaamista sekä korkeusvaaituksen. Nämä toimenpiteet vaativat aina asiantuntemusta.
Asennustyö vaatii myös aina koulutetun asentajan ja lisäksi suunnittelijan käyntiä kohteessa rakennustöitä aloitettaessa. Kokemusten perusteella rakennusvaiheessa tulee vastaan tekijöitä ja muutoksia, jotka vaativat asiantuntijasuunnittelijan ratkaisuja.
Kokemusten perusteella jätevesien käsittelyjärjestelmän omistajat yleensä laiminlyövät huoltotoimenpiteitä. Kuvitellaan, että jätevedet on käsitelty, kunhan ovat pois silmistä. Saostuskaivojen säännöllinen tyhjennys on huoltotoiminnan perusta sekä maaperäkäsittelyssä että pienpuhdistamossa. Jos saostuskaivoja ei tyhjennetä säännöllisesti, maaperäpuhdistamoiden käyttöikä lyhenee ja pienpuhdistamoiden huollontarve kasvaa. Lisäksi käsittelyjärjestelmän puhdistusteho heikkenee oleellisesti kiintoaineessa olevien ravinteiden liuetessa suodatettavaan jäteveteen. Jätevesien käsittelymenetelmiä on muutenkin seurattava säännöllisesti, jotta jätevesi kulkisi niissä tarkoituksenmukaisesti. Pienellä huollon laiminlyönnillä aiheutetaan yleensä turhaan mittavia korjaustoimenpiteitä.
Markkinoitavien laitteistojen valintaan vaikuttavat kriteerit
Valittaessa markkinoitavia jätevedenpuhdistusmenetelmiä olivat pääkriteereinä varmatoimisuus ja hinta. Yritys ei lähde markkinoimaan laitteita, joiden toimivuudesta se ei voi vastata myös tulevaisuudessa. Laitteiston hinnan tulee olla vertailukelpoinen viemäriin liittymiskustannusten kanssa. Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelylaitteisto on tilanteesta riippuen kiinteistölle merkittävä kertainvestointi, joka saa asiakkaan yleensä miettimään halvempia, joskus kyseenalaisiakin, vaihtoehtoja. Myyntitilanteessa on pystyttävä osoittamaan puhdistusmenetelmän esimerkiksi kymmenen vuoden kustannukset verrattuna viemäriin liittyneiden kustannuksiin.
Markkinoitavaksi valitut tuotteet
Markkinoitaviksi menetelmiksi valittiin maaperäkäsittelymenetelmät, koska niiden toimintavarmuus oli markkinoilla olevia pienpuhdistamoita parempi. Maaperäkäsittelymenetelmiä oli myynnissä neljällä eri toimittajalla ja toimintaperiaatteeltaan ne ovat samankaltaisia. Hinta/laatu -suhteen perusteella valittiin Propipe Oy:n markkinoimat menetelmät, joita joudutaan maasuodatuksessa täydentämään Uponor Oy:n kokoomaputkistopaketilla ja muilla Uponor Oy:n putkiston osilla. Korotettuihin kenttäratkaisuihin voidaan valita pumppukaivoksi Propipe Oy:n oma pumppukaivo tai Uponor Oy:n Sako –tuotteista kaksi kooltaan erikokoista pumppukaivoa. Jätevesipumpuksi valittiin NOCCHI BIOX 300-10 A repivä jätevesipumppu. Propipe Oy:llä on lisäksi tarjolla kesäasunnoille soveltuvia tuotteita, jotka myös valittiin markkinoinnin piiriin. Propipe –sakopaketilla on Ruotsissa käytössä oleva sitac- hyväksyntä. Sitac -hyväksynnän saa, jos testien perusteella saostusosassa on jätevedelle riittävä viipymä. Suomessa vastaavaa tyyppihyväksyntää ei ole käytössä.
Jätevesien käsittelymenetelmien mainonta ja markkinointi
Mainonta päätettiin kohdistaa haja-asutusalueen asukkaille lähestymällä heitä kutsukirjeellä, jossa asukkaat kutsuttiin tutustumaan tuotteisiin erikseen pidettävänä jätevesihuoltopäivänä. Kutsukirjeitä lähetettiin yhteensä 7 000 kpl ja jakelu hoidettiin jakeluyrityksen avulla.
Kävijöitä jätevesihuoltopäivänä oli n. 60. Vanhojen kiinteistöjen omistajat olivat kuitenkin odottavalla kannalla ja tulevat toimimaan vasta lain velvoittaessa parantamaan jätevesien puhdistusmenetelmiä. Uudisrakentajat ja saneeraajat taas puolestaan olivat aidosti kiinnostuneita menetelmävaihtoehdoista ja samalla kiinnostusta riitti myös täydenpalvelun paketille. Kokonaisuudessaan jätevesihuoltopäivä
ei kuitenkaan tuottanut yhtään asiakasta, joka olisi valinnut täyden palvelun paketin.
Täydenpalvelun paketin sisältö
Täydenpalvelun pakettiin sisältyy käsittelylaitteisto, esiselvitys ja suunnittelu, laitteiston asennus sekä jatkossa huoltopalvelu. Vakituista maarakennusyrittäjää ei tässä mallissa ollut, vaan tarkoituksena on järjestää sellainen asiakkaan toivomusten mukaan tai asiakas voi järjestää urakoitsijan itse. Avainasemassa on LVI-liikkeen koulutettu asentaja, joka valvoo rakennustöitä.
Jätevesien maaperäkäsittelylle annettava takuu
Toimintamallissa asiakas saa laitteistolleen takuun. Laitteistolle annettavan takuun ehtoina on LVI-liikkeen osallistuminen kaikkiin työvaiheisiin, maa-aineiden yhdenmukaisuus suunnitelmien kanssa ja huoltosopimuksen hyväksyminen. Takuu vaatii myös, että kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiset ovat hyväksyneet jätevesien johtamisilmoituksen. Takuun säilymisen ehtona on myös se, että asiakas noudattaa kaksi kertaa vuodessa saamassaan palautteessa mainittuja huoltotoimenpiteitä. Takuu on voimassa kaksi vuotta ja käsittää kenttärakenteissa ilmenneiden rakennevikojen korjauksen sekä väärästä asennuksesta johtuvat putkistoviat.
Huoltopalvelun hyväksynyt asiakas saa laitteistojen mukana seuraavien käyttöohjeiden lisäksi täydennetyn ohjeen, jossa on mukana luettelo huoltoa ja tarkistusta vaativista kohdista. Ohjeessa on mukana lisäksi häiriölista, jossa on ohjeet häiriötilanteiden varalle
Suunnittelun, asennuksen ja huollon hinnoittelu
Suunnitteluun kuuluu esiselvitystyö kiinteistöllä sekä tarvittavien asiakirjojen laatiminen ja piirustusten tekeminen. Suunnittelu on hinnoiteltu yrityksessä 37 euroa/h (alv. 0%) ja suunnittelulle on varattua aikaa yhteensä viisi tuntia, josta esiselvityksen osuus on vähintään kaksi tuntia. Tämä edellyttää, että piirustukset tehdään AutoCad- tai CADS-ohjelmistolla, joihin on laadittu valmiit piirrosmerkit (blokit tai symbolit). Koko suunnittelutyön hinnaksi tulee 185 euroa (alv. 0 %) + matkat.
Asennustöille on varattu aikaa kahdeksan tuntia ja asennuksen hinta on 30.30 euroa/h (alv. 0 %). Asennustöiden kokonaishinnaksi tulee 250 euroa (alv. 0 %) + matkat. Huoltotyöt hinnoitellaan samoin kuin asennustyötkin.
Huoltoa (tyhjennys ja tarkastus) ei hinnoiteltu etukäteen, vaan huollon hinta määräytyy huollon tarpeen mukaan. Saostuskaivojen tyhjennys maksaa Euran alueelle noin 60-70 euroa/kerta. Kaivojen tyhjennyksen yhteydessä jätevesien käsittelylaitteisto tarkastetaan silmämääräisesti ja asiakas saa laitteiston toimivuudesta palautteen laskutuksen yhteydessä. Laitteistojen tarkastuksesta ei veloiteta asiakasta erikseen, vaan veloitus tapahtuu huollon tarpeen mukaan.
Kokemukset
Tällä hetkellä laitteiden kysyntä oli vielä vähäistä ja alueella vallitsevan kilpailutilanteen takia markkinointi hankalaa. Laitteita saa mm. maataloustarvikkeita myyvistä liikkeistä lähes tukkuhintaan, joista ne myydään kuluttajalle vailla vastuuta laitteiston soveltuvuudesta kiinteistölle. Vallitsevaan tilanteeseen olisi puututtava lainsäädännöllisin keinoin, jotta vesien suojelulle asetetut tavoitteet saavutettaisiin.
Vasta valtioneuvoston päätös ja tiukennetut kuntakohtaiset ympäristönsuojelumääräykset tekevät haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn luodusta täyden palvelun paketista LVI-liikkeelle kannattavan. Tulevaisuuteen on syytä varautua ajoissa ja LVI-liikkeiden sekä maarakennusurakoitsijoiden kannattaa hankkia valmius vastata haasteeseen jäteveden käsittelymenetelmien kysynnän kasvaessa.
Liiketoimintamallin on laatinut opinnäytetyönään Kai Saralehto (ins. AMK)
Sivun alkuun
Aloitussivu
Edellinen sivu
Päivitetty 14.8.2003
Minna Nummelin
Matti Malinen
Varsinais-Suomen Agenda 21
