[ Varsinais-Suomen Agenda ja lietteen hyötykäyttö ] [ Lainsäädäntö ] [ Maanviljelijän kokemuksia ] [ Tutkimusraportti: Puhdistamoliete – parasta pellolle (2002) ] [ Tutkimusraportti: Puhdistamoliete fosforilannoitteena (2003) ] [ Opas viljelykäytöstä ] [ Lietteen hyötykäyttö -työryhmä ] [ Linkkejä ]

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖ

Puhdistamoliete on karjanlantaan verrattava maanparannus- ja lannoiteaine. Puhdistamolietettä eli yhdyskuntien jätevesilietettä syntyy jätevedenpuhdistamoilla puhdistettaessa yhdyskuntien jätevesiä. Puhdistamolietteen ominaisuuksiin vaikuttavat puhdistamolle tulevan jäteveden laadun ja ominaisuuksien lisäksi puhdistamon käsittelymenetelmät ja käytetyt kemikaalit. Puhdistamolietteen kuiva-aineesta on noin puolet orgaanista ainesta. Puhdistamoliete sisältää ravinteita, fosforia ja typpeä, jotka ovat vain osittain liukoisessa muodossa.

Puhdistamolietteen käyttö maanparannus- ja lannoiteaineena

Puhdistamolietettä voidaan käyttää maanparannusaineena viljeltäessä viljaa, öljykasveja, sokerijuurikasta tai sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi. Lietteestä määritetään eräkohtaisesti ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet. Peltolohkolle levitettävä lietemäärä lasketaan määritettyjen pitoisuuksien mukaan. Yleisimmin peltolevitysmäärää rajoittava tekijä on fosfori.

Puhdistamolietteellä on viljelykäytössä positiivinen vaikutus maaperään. Lietteen käyttö parantaa maan mururakennetta ja tekee maasta kuohkeaa ja elinvoimaista. Lietteen sisältämä orgaaninen aines lisää maan humuspitoisuutta. Maan ravinteiden sekä veden pidätyskyky paranee ja maan biologiselle toiminnalle tärkeät lierot eli "kastemadot" lisääntyvät. Nykyään puhdistamoliete sisältää hyvin vähän raskasmetalleja. Aiemmin teollisuuden jätevesissä oli raskasmetalleja, jotka siirtyivät puhdistamolietteeseen. Nykyään teollisuuslaitoksia velvoittavat niiden omat ympäristö- ja laatusertifikaatit sekä kunnallisille jätevedenpuhdistamoille johdettavalle jätevedelle asetetut laatuvaatimukset, minkä vuoksi teollisuuslaitokset esikäsittelevät jätevetensä. Lisäksi yleisesti raskasmetallien käyttöä on rajoitettu ja tuotevalvontaa lisätty. Siten jätevedenpuhdistamoille tulevassa jätevedessä ja siis puhdistamolietteessäkin on vähemmän raskasmetalleja kuin aiempina vuosina.

Viljelykäytössä ravinteet saadaan hallitusti uudelleen kiertoon ja lisäksi puhdistamolietteellä on maanparannusvaikutusta sisältämänsä orgaanisen aineksen vuoksi. Osa puhdistamoiden tuottamista lietteistä käytetään maanviljelyyn, osa viherrakentamiseen ja nykyään yhä suurempi määrä joudutaan viemään kaatopaikoille. Lietteen hyötykäytön tulisi jatkua tulevaisuudessakin, koska kestävän kehityksen ja jätelainsäädännön mukaan puhdistamoliete tulee mieluummin hyötykäyttää kuin toimittaa jätteenä kaatopaikoille. Valtioneuvoston periaatepäätöksen Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005 mukaan jätevedenpuhdistamoiden lietteenkäsittelyä tulee tehostaa sekä pienentää ravinnekuormitusta erityisesti peltoeroosiota vähentävien ja ravinteiden hyötykäyttöastetta parantavien tekniikoiden käyttöönoton avulla. Puhdistamolietteen hyötykäyttö maanviljelyssä ja viherrakentamisessa vastaa periaatepäätöksen tavoitteita.

Suomalaiset elintarvikkeet ovat perinteisesti olleet kansainvälisestikin vertailtuna erittäin puhtaita ja hyvälaatuisia. Huoli maatalouden maineesta ja kilpailukyvyn säilymisestä on aiheuttanut puhdistamolietteen käytön vastustamista. Ihmisten ennakkoluulot juontavat juurensa vuosikymmenten takaisesta tilanteesta, jolloin puhdistamolietteen laadun parantamiseen ei oltu vielä kiinnitetty paljoakaan huomiota. Aiemmin puhdistamoliete saattoi sisältää jopa huomattavia määriä raskasmetalleja. Nykyisin tämä on kuitenkin vanhentunutta tietoa. Viimeisen vuosikymmenen aikana ovat puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet jääneet hyvin alhaiselle tasolle.

Puhdistamolietettä ja sen lannoitus- ja maanparannusvaikutusta voidaan käyttää hyödyksi maanviljelyssä. Puhdistamolietteen käyttöä valvotaan lakisääteisesti. Tiukentuneiden säädösten myötä tiedetään yhä tarkemmin puhdistamolietteen laatu, käsittelytavat ja käyttökohteet sekä tuotetut ja hyötykäyttöön toimitetut määrät.

 Sivun alkuun             Aloitussivu            Edellinen sivu

Päivitetty 17.12.2004
Viivi Vihersaari
Matti Malinen
Varsinais-Suomen Agenda 21