
Tällä sivulla julkaistuja vanhoja ekovinkkejä saa käyttää ja julkaista vapaasti.
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkit vuonna 2004
vk 1 Uuden vuoden ekoilua iloksi ja hyödyksi
vk 2 Talven ekovinkit
vk 3 Kylmäsäilytyslaitteet ja energiansäästö
vk 4 Säästä ympäristöä – suosi joutsenmerkkiä!
vk 5 Ei kukkulaa kauemmas hiihtämään!
vk 6 Lähiruoka on hyvää
vk 7 Säästä energiaa ja euroja!
vk 8 Yrttejä ikkunalaudalta
vk 9 Vuosikymmenten Rakkaustarina
vk 10 Reilua Ruokaa
vk 11 Tavaraa kierrättämällä puhdas omatunto
vk 12 Lataa paristosi Joutsenmerkitysti
vk 13 Luomua ja lähellä tuotettua ruokapiiristä
vk 14 Huolehdi hyvästä sisäilmasta ja tuuleta harkiten
vk 15 Kasvimaa omalle parvekkeelle
vk 16 Kompostoimalla säästät sekä rahaa että luontoa
vk 17 Maistele Reilun kaupan kahvia ja teetä!
vk 18 Siistin hauskaa vappua!
vk 19 Haasta työpaikkasi Pyörällä töihin –kilpailuun!
vk 20 Kestävää matkailua
vk 21 Syötävää iloa kukkasista
vk 22 Grilli kesämökille
vk 23 Älä läträä, vaan säästä vettä!
vk 24 FSC- merkintä opastaa kalusteiden hankinnoissa
vk 25 Jätejengin uudet elämät
vk 26 Muista jokamiehen oikeudet ja huomioi suojelualueet
vk 27 Ympäristöystävällinen mökkeily
vk 28 Lajittelu onnistuu veneessäkin
vk 29 Valitse mökille fosfaatiton pesuaine
vk 30 Vähäroskainen mökkeily
vk 31 Mitä se luomu on?
vk 32 Kuivakäymälä helpottaa jätevesien käsittelyä
vk 33 Tunnista ja varo sinilevää!
vk 34 Ylös, ulos ja lähiretkille!
vk 35 Vaihtoehtoja uuden kodin sisustajalle
vk 36 Saapastellaan sienimetsään!
vk 37 Vanha auto maksutta kierrätykseen
vk 38 Pyöräillä voi myös talvella
vk 39 Säilö sieniä kuivaamalla!
vk 40 Energiamerkityt toimistolaitteet koottu Energy Star -tietokantaan
vk 41 Valmiustilasta virransäästöön
vk 42 Ekologisia vaihtoehtoja lämmittämiseen
vk 43 Laatua ja turvallisuutta kodin sisustamiseen - valitse EU-Kukan saaneita maaleja
vk 44 Paranna maailmaa höyryävää hörppien
vk 45 Lämmitä moottori - säästä rahaa ja ympäristöä!
vk 46 Onko kylpyhuoneessasi joka päivä liputuspäivä?
vk 47 Kaikki joukolla sähköä säästämään!
vk 48 Tunnetko sinä Älä osta mitään päivän?
vk 49 Vihreämpi joulu
vk 50 Eko-opiskelijan joululahjalista
vk 51 Jouluherkut pöytään ympäristöä ajatellen!
vk 52 Muista jouluna myös lintuja
vk 53 Uusi vuosi ja uudet ympäristöystävällisemmät kujeet!
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 1
Uuden vuoden ekoilua iloksi ja hyödyksi
Joulukuusellekin löytyy uusiokäyttöä. Jos omistat pihan, pystytä joulukuusesi pyhien jälkeen sinne. Voit ripustaa siihen vaikka talipalloja, omenia, kauralyhteen tai vähäsuolaista leipää linnuille ja oraville. Näin ilahdutat eläimiä ja eläimet sinua! Keväällä kuusen voi viedä muiden puutarhajätteiden kanssa keräykseen. Sen voi myös pilkkoa oksasaksilla ja käyttää kompostin väliaineena tai pensaiden alla katteena. Jos asut kerrostalossa, ota selvää järjestääkö kiinteistösi tai huoltoyhtiösi joulukuusenkeräyksen ja vie kuusi sinne. Jos ei järjestä, pilko kuusi sisällä, pakkaa säkkiin ja vie jäteastiaan.
Jos perheelläsi on tapana valaa uuden vuoden tinoja, kannattaa miettiä, käyttääkö viime vuoden tinat uudelleen. Jos et löydä niitä tai haluat valaa uudet, vie vanhat tinat metallinkeräysastiaan tai hyötyjätepisteen vastaavaan astiaan. Myös Ekotori vastaanottaa tinaa. Tina on suurimmaksi osaksi lyijyä, eikä se eivätkä muutkaan metallit kuulu sekajäteastiaan. Sekajäteastiassa oleva tina päätyy Turun seudulla pääosin Turun polttolaitokselle. Siellä se saattaa läpäistä polttolaitoksen suodattimet, vaikka ne ovatkin tehokkaita. Olemme muutaman vuoden saaneet elää ilman liikenteen tuomaa lyijyä, välttäkäämme siis muutenkin turhaa lyijykuormaa!
Katsele muiden ampumia raketteja, älä osta omia. Näin säästät rahaa ja vähennät ilmansaasteita. Ota päiväkävelyllä raketinkepit talteen. Niitä voi käyttää vaikkapa askartelussa ja kukkakeppeinä.
Onnea alkavalle vuodelle!
Toivoo Päivi Kaulin, VS-Agendatoimisto
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 2
Talven ekovinkit
Kun tuuletat ikkunoiden kautta, tee se tehokkaasti ja nopeasti. Patteriventtiilit on hyvä sulkea tuuletuksen ajaksi. Säädä ilmanvaihtoventtiilit talviasentoon.
Jos tunnet vetoa, tarkista ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Seuraa huonelämpötilaa säännöllisesti huoneen sisäseinään asetetun lämpömittarin avulla. Sulje tuulikaappien, porraskäytävien ja muiden kylmien tilojen ovet. Jos asunnossa ei asu kukaan tiettyinä päivinä, kannattaa laskea lämpötilaa siksi ajaksi.
Kun sulatat pakastimen, tee se mielellään pakkaspäivinä. Laita pakasteet kylmälaukkuihin, kasseihin tai pahvilaatikkoon ja vie ne parvekkeelle tai pihalle, jos se on mahdollista. Laita päälle vielä huopa, matto tai sanomalehteä.
Ota käyttöön energialamput. Käytä valojen sytytykseen ja sammutukseen hämäräkytkintä, kellokytkintä tai liikkeen tunnistavaa lähestymiskytkintä. Näin valot eivät jää turhaan palamaan, vaan sammuvat itsestään. Hanki Joutsenmerkittyjä paristoja varalle taskulamppuihin.
Kierrätä lasten pieneksi jääneitä suksia, luistimia ja muita talvivarusteita tuttavien kanssa ja myy tarpeettomat kirpputorilla tai vie kierrätyskeskukseen.
Talvitunnelmasta voi nauttia sytyttämällä kynttilöitä ja tuoda näin pehmeää valoa pimeyteen. Samalla kun romantiikka kasvaa kotona, sähkölasku pienenee.
Vinkin ovat laatineet SFS:n YmpäristöMerkki -lehden tekijät
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 3
Kylmäsäilytyslaitteet ja energiansäästö
Kylmäsäilytyslaitteet ovat päällä ympäri vuorokauden ja kuluttavat noin kolmanneksen kaikkien kotitalouskoneiden kuluttamasta sähköstä. Merkittävänä sähkönkuluttajana kylmäsäilytyslaitteet ovat hyvä energiansäästön kohde.
Jotta jääkaappi ja pakastin toimisivat energiatehokkaasti, niiden sijoitteluun tulisi kiinnittää huomiota. Kylmäsäilytyslaitteen ympärillä on oltava riittävä tila ilmankierron varmistamiseksi. Huonot sijoitusolosuhteet vähentävät laitteen käyttöikää ja puutteellinen ilmankierto voi pahimmillaan kolminkertaistaa laitteen sähkönkulutuksen. Laitekohtaiset vaatimukset ilmankiertotilalle löytyvät käyttöohjeesta.
Kylmäsäilytyslaite on sijoitettava erilleen muista lämmönlähteistä, kuten astianpesukoneesta, uunista ja lämpöpattereista. Laitteen sähkönkulutus voi kasvaa 10 - 20 %, jos se on sijoitettu päivittäin käytössä olevan uunin viereen. Myös suora auringonpaiste lisää laitteen sähkönkulutusta. Älä myöskään sijoita laitetta kylmään varastoon. Jos ympärillä oleva tila on kylmempi kuin 16 astetta, niin sähköenergian kulutus nousee huomattavasti ja rasitus koneeseen suurenee. Myös laitteen elinikä lyhenee.
Elintarvikkeita on turha säilyttää liian kylmässä. Suosituslämpötila pakastimelle on –18 °C ja jääkaapille +5 °C. Liika kylmyys on tuhlausta: jokainen aste lisää sähkönkulutusta noin 5 %.
Käyttötottumukset heijastuvat laitteen sähkönkulutuksen määrään, muista siis:
Näin tammikuussa kannattaa sulattaa pakastin, kun jouluherkut on syöty. Kylmänä pakkaspäivänä pakasteet voi nostaa ulos pihalle tai parvekkeelle sulatuksen ajaksi. Samalla voi tehdä pienen inventaarion ja katsoa, mitä kesän ja syksyn aikana tulikaan pakastettua.
Vinkin laati Varsinais-Suomen Energiatoimiston työharjoittelija Tuomas Hyvönen
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 4
Säästä ympäristöä – suosi joutsenmerkkiä!
Kuluttajat haluaisivat usein ottaa ympäristöasiat huomioon ostaessaan erilaisia tuotteita, mutta vaikeutena on tiedon puute. Tässä kuluttajan avuksi tulee joutsenmerkki, joka opastaa valintatilanteessa oikeaan suuntaan.
Pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki myönnetään hyödykkeelle, joka rasittaa luontoa vähemmän verrattuna muihin vastaaviin tuotteisiin. Tässä otetaan huomioon hyödykkeen koko elinkaari; valmistus, pakkaus, käyttö ja hävittäminen.
Tuotteen valmistusvaiheessa resurssien käytön tulee olla mahdollisimman tehokasta ja siinä tulee suosia uusiutuvia luonnonvaroja. Energiankulutuksen tulee olla mahdollisimman pientä ja kierrätettävien materiaalien käyttöä pitää suosia mahdollisuuksien mukaan.
Pakkauksissakin suositaan kierrätettäviä tai kierrätettyjä materiaaleja. Tuotteen pitää olla kestävän kehityksen periaatteiden mukainen myös käyttövaiheessa. Vaatimuksiin kuuluu mm. että tuote kuluttaa vähän energiaa.
Toimivuus on tärkeä kriteeri. Joutsenmerkityn tuotteen on oltava vähintään yhtä tehokas kuin muiden vastaavien tuotteiden. Esim. pesuaineiden pesuteho testataan. Olennaista myös on, että tällä merkillä varustetun tuotteen valmistuksessa ei hyväksytä lapsityövoiman käyttöä.
Moni ei ehkä tiennytkään, että joutsenmerkityt tuotteet eivät ole muita kalliimpia. Tämän havaitsee esim. pesuaineiden hintoja vertailemalla.
Joutsenmerkittyjä tuotteita on tarjolla vähittäistavarakaupoissa ja ne tunnistaa helposti raidallisessa ympyrässä olevasta valkoisesta joutsenesta. Suomessa merkki on myönnetty jo noin 2000 tuotteelle. Tavallisen kuluttajan useimmiten tarvitsemista tuotteista joutsenmerkkejä löytyy pesu- ja puhdistusaineista, paperitavarasta, autotarvikkeista, toimistotarvikkeista ja rakennusmateriaaleista.
Myös erilaiset palvelut voivat saada ympäristömerkin. Tähän mennessä kriteerit on laadittu hotellitoiminnalle, kirjapainoille ja valokuvankehitykselle.
Vinkin laati Päivi Kaulin V-S Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 5
Ei kukkulaa kauemmas hiihtämään!
Kalenteri näyttää sellaisia lukemia, että joululomilta paluun shokkia on syytä ryhtyä lääkitsemään hiihtoloman suunnittelulla. Kuten useimmiten, tehdään lomaillessakin suurimmat tai synkimmät ympäristöteot jo valmisteluvaiheessa: jos päätät suhauttaa pallon äärilaidalle viikon riemulomalle, ovat jäljelle jäävät ympäristövalinnat paikan päällä joskin aiheellisia, niin kuitenkin melko kosmeettisia arvioitaessa esim. lomailusi ilmastovaikutuksia. Tästä voisi vetää pikaisen johtopäätöksen, että ympäristöystävän loma tarkoittaa kotona löhöämistä lähiruokaa mutustellen (ei kylläkään hassumpi vaihtoehto sekään, vaikkakin joululomavarianttina uskottavampi!).
Retkeillä, reippailla ja rentoutua voi kuitenkin pienemmässäkin mittakaavassa kuin perinteisillä pitkänmatkan kärvennys- tai kurvailulomilla. Varsinais-Suomessa on kosolti retkeilyreittejä, joille pääsee nopeasti ja vähin kustannuksin nauttimaan talviluonnosta. Ellei lumiukko suosi, niin hyvät jalkineet ja kävelysauvat pystyvät säähän kuin reittiin, muutakaan asiallista varustusta unohtamatta. Talviseen lähialueretkeilyyn voi yhdistää myös esim. muutaman päivän maatilamatkailua täkäläisillä tiloilla. Näin myös lomailuun käytetyt eurot jäävät välkehtimään lähialueen elinkeinoketjuihin.
Kaupunkimaisempia lomailuhuveja suosivat ekomatkailijat valitsevat junan kulkupelikseen valloittaessaan tutumpia tai tuntemattomampia kaupunkikohteita Tammisaaresta Pietariin, Tampereelta Rovaniemelle. Lomalla voi myös kierrellä oman kotikaupunkinsa kulmia arkireittejään monipuolisemmin, määränpäänä vaikka vieraan kaupunginosan luistinrata tai kaakaota, laskiaispullia ja runebergiläisiä tarjoavat kahvilat.
Lähi- tai kaukoturistina ekomatkailija kiinnittää huomiota kulutukseensa kuten arkena ikään: suosii lähellä tuotettua, ympäristömerkittyä, kierrätettyä ja reilua kauppaa sekä palveluja tavaran sijaan.
Vinkin laati Kristina Karppi Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 6
Lähiruoka on hyvää
Lähellä tuotettua ruokaa kannattaa suosia ympäri vuoden. Se on tuotettu puhtaista raaka-aineista ja silloin tietää, mitä syö. Lähiruoasta saa maistuvia aterioita niin arkeen kuin juhlaankin.
Lihan ystävät tietävät, että luomuporsaat- ja naudat ovat saaneet elää hyvän elämän. Niitä ruokitaan rehulla, joka on niiden luontaista ravintoa ja ne saavat käyttäytyä lajityypillisesti. Kannattaa myös suosia vapaiden kanojen munia ja suoraan viljelijöiltä saatavia tuotteita, kuten jauhoja ja leipää.
Luomutuotannossa viljely perustuu maan hyvään kasvukuntoon. Kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan luonnonmenetelmillä, kuten luontaisten vihollisten tai biologisten torjunta-aineiden avulla. Keinolannoitteita ei käytetä.
Maku on ruoan ja juoman yksi tärkeimpiä ominaisuuksia. Syötävä ja juotava maistuu parhaimmalta ilman keinotekoisia lisäaineita. Suosimalla lähellä tuotettua ruokaa, tuet samalla paikallista työllisyyttä ja edistät hyvinvointia. Lisäksi ruoan kuljetuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun ruokaa ei tarvitse tuoda niin kaukaa. Näin säästetään myös ilmakehää.
Jos haluat myös lomamatkalla nauttia puhtaista luonnon antimista, kannattaa suosia maatilamatkailua.
Maatilamatkailutiloja löytyy useita eri puolilta Suomea ja niissä tarjottava ruoka on oman tilan tuotantoa. Valikoima on runsas ja kattava, luomupossusta yrtteihin. Tuotteita saa ostaa myös mukaan. Kohteissa on lähes aina ympärivuotinen majoitusmahdollisuus, joten ne ovat oivallisia talvilomankin viettopaikkoja. Maatilan eläimiin saa vapaasti tutustua ja jopa hoitaa niitä. Muutenkin voi seurata maalaiselämää ja mennä vaikkapa luontoon retkeilemään. Näin pienet lapsetkin oppivat arvostamaan luontoa mielekkään tekemisen kautta ja he huomaavat, mikä on maistuvan ruoan alkulähde.
Ekovinkin laati Päivi Kaulin Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 7
Säästä energiaa ja euroja!
Talvi on energiankulutuksen huippuaikaa. Seuraavassa muutama säästövinkki:
Vinkin on laatinut Ekotorin harjoittelija Heidi Vatanen
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 8
Yrttejä ikkunalaudalta
Kaikilla multasormilla ei ole onnea omistaa omaa kasvimaata, eikä aina edes parveketta. Ei syytä huoleen. Jos asunnossa on ikkuna mielellään johonkin muuhun ilmansuuntaan kuin pohjoiseen, pääsee jo hyötykasvien viljelyn alkuun.
On olemassa koko joukko yrttejä, joille riittää kukkaruukku, hiekansekainen, kalkittu kasvualusta ja vedoton ikkunalauta. Yrtit eivät yleensä vaadi isoa ruukkua. Tilan suhteen vaateliaimpia ovat laventeli, rosmariini, sitruunamelissa ja minttu, jotka täysikasvuisina tarvitsevat 3,5 litraa. Timjami puolestaan pärjää ruukussa, joka on halkaisijaltaan vain kymmenen senttiä. Ruukun pohjalle kannattaa aina ensin laittaa pieniä kiviä tms. Näin juuret eivät tukehdu, jos yrttiä tulee kasteltua turhan avokätisesti.
Yrttien kasvatus kannattaa aloittaa ajoissa keväällä. Esimerkiksi kirvelin ikkunaviljelyn voi aloittaa jo helmikuussa, kyntelin maaliskuussa. Päinvastoin kuin monet muut yrtit, kirveli itää muutamassa päivässä ja kasvaa nopeasti. Parhaiten se viihtyy puolivarjoisalla paikalla, joten suoraan etelään katsova ikkuna ei ole paras valinta. Ja kun vielä pidemmälle kevääseen malttaa odottaa, voi valoisalla ikkunalla kasvattaa käytännössä kaikkia niitä yrttejä, joita ylipäätään ruuanvalmistamisessa tarvitsee. Pari-kolme siementä ruukkua kohden on yleensä sopiva määrä.
Säännöllinen kastelu, suihkutus, latvominen ja varovainen lannoitus takaavat sadon onnistumisen. Latvottaessa on hyvä muistaa kohtuus: kerralla korkeintaan kolmasosa lehdistä poistetaan. Leikkauskohdat alkavat kasvattaa uusia sivuhaaroja, ja näin yrtistä tulee mukavan tuuhea.
Muistathan, että myös kaupasta ostetulle ruukkuyrtille voi antaa uuden elämän siirtämällä sen kotona isompaan ruukkuun. Muoviruukku leikataan halki ja poistetaan, jonka jälkeen multapaakku siirretään varovasti uuteen multaan ja kastellaan. Parhaiten tämä onnistuu pitkäikäisten yrttien (basilika, persilja, oregano, ruohosipuli, sitruunamelissa, timjami) kanssa, myös tavallisen lehtisalaatin siirtoa voi kokeilla. Jatkoelämä ei onnistu, jos olet jo ehtinyt pistää salaatin kokonaan poskeesi!
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati Anu Syrjänen Turun Ekotorilta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 9
Vuosikymmenten Rakkaustarina
Teppo Telkkarilla oli uusi ihastus! Ihana Maija Monitori oli juuri muutama päivä sitten tullut Raision Ekotorille. Siinä se istui kaapin päällä niin kauniina ja puhtaana. Se oli palvellut uskollisesti erästä punakyntistä rouvaa, kunnes tämä oli shoppailuvimman valtaamana mennyt ja ostanut uuden tietokoneen kaikilla herkuilla. Ei niin, että Maijassa olisi ollut jotakin vikaa. Meno maailmassa oli mennyt yli Tepon (20 vuotta) ymmärryksen. Toimivia tavaroita, etenkin söpöjä atk-laitteita hylättiin aivan suotta.
No, onneksi Maija oli päässyt Ekotorille ja odotti nyt innokkaana uutta kotia. Tämä Rouva Punakyntisemme oli nimittäin kuullut, että Raision Ekotorilla otetaan kotitalouksilta maksutta - voitteko kuvitella, maksutta - vastaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER). Kuitenkin niin, että kodinkoneita, sekä toimivia että rikkinäisiä, vastaanotetaan veloituksetta korkeintaan 2 kpl / laiteryhmä. Rouva olisi siis halutessaan voinut viedä naapurinkin monitorin sekä lisäksi pari leivänpaahdinta, pari kahvinkeitintä, pari…
Teppo oli näiden muutamien päivien aikana onnistunut hivuttautumaan lähemmäksi Maijaa. Maijakin oli huomannut charmikkaasti harmaantuneen television ja räpsyttelikin nyt näyttöään viehkeästi. Ilmassa oli selvästikin sähköä, kun nämä eri vuosikymmenten suosikkikojeet löysivät yhteisen johtimen. Tepon asiat olivat kuitenkin toisin kuin Maijan. Sen aika televisiona häämötti loppuaan. Osaavien purkajien käsistä sen osat luovutettaisiin hyötykäyttöön. Älkäähän nyt itkekö… Rakastavaisemme saattavat tavata jälleen, kun Maijan uuden kodin ovankahva on valmistettu Tepon sulatetuista metalliosista.
SER-laitteita vastaanottavat: Raision Ekotori,Turun Ekotori, Turun Ekopaja, Kaarinan kierrätyskeskus, Paraisten kierrätyskeskus, Liedon Kisällikellari sekä jäteasemat. Lisätietoja: www.turunseudunjatehuolto.fi, (02) 2810 110 (jäteneuvonta).
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati jäteneuvoja Paula Väisänen Raision Ekotorilta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 10
Reilua Ruokaa
On hyvä tietää, mistä päivittäin käyttämämme ruokatuotteet ovat peräisin. Monet niistä on tuotettu kehitysmaissa, joissa suuri osa pienviljelijöistä ja maatyöläisistä elää köyhyydessä. Heidän tuotteistaan saamansa tulot eivät riitä elämiseen. Kevätkauden aikana eri puolilla Varsinais-Suomea sijaitsevissa Terho-infopisteissä onkin teemana Reilua ruokaa, joka pitää sisällään esitteitä reilusta kaupasta, luomusta ja suomalaisista kasviksista.
Reilun kaupan tuotteita ostaessasi, voit olla varma, että viljelijät ja työntekijät saavat kohtuullisen korvauksen tuotteistaan. Lisäksi tuotteet on valmistettu eettisesti kestävällä tavalla eikä niiden valmistuksessa ole käytetty lapsityövoimaa.
Reilun kaupan järjestelmään hyväksyttyjä tiloja valvotaan jatkuvasti. Tarkastajat vierailevat tuottajien luona ja varmistavat, että reilun kaupan ehtoja noudatetaan. Ehtoihin kuuluu esimerkiksi viljelijöiden sitoutuminen ympäristömääräyksiin, jotka edellyttävät torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentämistä. Suomessa on myynnissä reilun kaupan kahvia, teetä, kaakaota, suklaata, sokeria, hunajaa, appelsiinejä, ananaksia ja banaaneja.
Terho-pisteissä on jaossa yleisesite Reilu kauppa - vaikuttava valinta ja Reilun kaupan tuotteet.
Luomusta Terho-pisteissä on jaossa yleisesite Mitä se luomu on sekä kolme erilaista reseptivihkoa herkullisista luomuruoista. Luomu tarkoittaa luonnonmukaista tuotantotapaa. Luomupellon viljavuudesta huolehditaan viljelemällä erilaisia kasveja samalla pellolla vuorotellen ja käyttämällä eloperäisiä lannoitteita. Luomutiloilla eläimet saavat ulkoilla ja niille syötetään pääosin luomuruokaa.
Luomuun voit luottaa, sillä kaikki luomutoimittajat sitoutuvat noudattamaan luomun sääntöjä ja viranomaiset valvovat sääntöjen noudattamista.
Lisäksi pisteistä löytyy kaksi esitettä kotimaisista kasviksista Hullaannu kasviksiin ja Kasviksia puoli kiloa päivässä. Runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja auttaa painonhallinnassa. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu 2-5 perunaa ja vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä.
Terho-infopisteitä löytyy 25:stä Varsinais-Suomen kunnasta yhteensä 40 kpl ja ne sijaitsevat pääasiassa kuntien kirjastoissa, palvelupisteissä ja oppilaitoksissa.
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati Helena Nikkanen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 11
Tavaraa kierrättämällä puhdas omatunto
Uudelleenkäyttö on aina ympäristön kannalta parasta kierrättämistä. Kun antaa uuden elämän käytetylle tuotteelle, ainoa kierrättämisen vaatima energia on uuden vanhan tuotteen kuljettaminen kotiin. Samalla säästyvät kaikki ne luonnonvarat, jotka vastaava uuden uutukainen tuote olisi valmistamiseensa tarvinnut.
Kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat pullollaan ihania löytöjä, jollaista ei koskaan tapaa postilaatikkoon tipahtaneesta myyntikatalogista. Samat paikat tarjoavat apua myös päinvastaisessa tilanteessa: sinulle tarpeeton, mutta edelleen käyttökelpoinen tavara ei missään tapauksessa kuulu kaatopaikalle. Kierrättämällä sen uuteen kotiin säästät sekä lompakkoa että luonnonvaroja.
Turun seudun (Turku, Kaarina, Raisio, Lieto) kierrätyskeskukset ottavat vastaan myös käytöstä poistettuja kodinkoneita veloituksetta. Kuntoon katsomatta niihin voi jättää sähköelektroniikkaromua ilmaiseksi aina, jos yhtä konelajia on korkeintaan kaksi kappaletta. Toimivat laitteet kierrätetään sellaisenaan ja rikkinäisistäkin palaavat käyttökelpoiset aineet (esim. metalli) uusiomateriaalina käyttöön.
Turun seudulla tavaran kierrättäminen on tullut entistäkin helpommaksi Turun Ekotorin avattua Kirkkotien toimipisteensä lisäksi uuden myymälän Länsikeskukseen osoitteeseen Nuppulantie 30. Tervetuloa vaikkapa kesämökin kalusteita tai uutta polkupyörää etsimään!
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati Anu Syrjänen Turun Ekotorilta
Kierrätyskeskusten osoitteet ja aukioloajat:
Turun Ekotori, Kirkkotie 10 (p. 2776399) avoinna ark. 9-18, la 10-14 /
Nuppulantie 30, av. ark. 11-17.
Kaarinan Kierrätyskeskus, Koristontie 1 (p. 2754980), ma-to 8-18, pe 8-16.30,
la-su 9-15.
Raision Ekotori, Purokatu 10 (p. 4387728), ark. 9-18.
Liedon Kisällikellari, Teollisuuskuja 2 (p. 4873252), ma, ke, to 8-16, ti 8-19,
pe 8-14.30
Paraisten kierrätyskeskus, Vuoritie 4, ma-ke 9-16, ti, to 9-17, pe 9-14.
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 12
Lataa paristosi Joutsenmerkitysti
Pienakkujen ja ladattavien paristojen käyttö vähentää kaatopaikalle päätyvien kertakäyttöparistojen määrää, mikä säästää ympäristön lisäksi kuluttajan lompakkoa. Todellinen ympäristöteko on hankkia Pohjoismaisella ympäristömerkillä – Joutsenmerkillä - varustettuja pienakkuja. Ne ovat tutkitusti kestäviä ja ympäristöystävällisiä.
Joutsenmerkittyjen paristojen on läpäistävä tehokkuusvaatimus; 400 latauskerran jälkeen akun tehosta (kapasiteetista) on oltava vielä 80% jäljellä. Joutsenen saadakseen paristoissa tai pienakuissa ei saa olla arseenia, kadmiumia eikä elohopeaa. Kadmium on raskasmetalli ja erittäin pysyvä. Raskasmetallit kertyvät etenkin petoeläimiin ja –kaloihin aiheuttaen mm. hermostosairauksia, lisääntymiskyvyn heikkenemistä sekä lisäävät syöpäriskiä. Suurimmat nikkeli/kadmium- akkujen (NiCd) ongelmat syntyvät silloin, kun raskasmetalleja sisältävät akut poistetaan käytöstä. Niitä ei saisi heittää kaatopaikkajätteen sekaan eikä polttaa. Kierrätysastia on paras sijoituspaikka, jollei sellaista löydy, täytyy käytetyt pienakut heittää ongelmajäteastiaan.
Joustenmerkki kiinnittää huomiota myös pakkauksessa olevaan informaatioon sekä turvallisuustekijöihin. Joutsenmerkityt akut ja paristot eivät saa aiheuttaa mitään turvallisuusriskejä normaalissa käytössä.
Bongaa Joutsen paristohankinnoissa!
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati Tanja Rajamäki SFS-Ympäristömerkinnästä
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21 ekovinkki viikolle 13
Luomua ja lähellä tuotettua ruokapiiristä
Lähi- ja luomuruoka ovat ympäristöä vähemmän rasittavia ruoantuotantomuotoja. Ruokapiiritoiminta tarjoaa keinon niiden suosimiseen, sillä tukusta tai viljelijältä ei voi kovin pieniä eriä kerralla tilata. Ruokapiiri on ryhmä ihmisiä, jotka ostavat ruokansa yhdessä. He haluavat saada elintarvikkeensa suoraan tuottajilta tai tukuista, ilman välikäsiä. Monet ruokapiirit haluavat tuotteensa luonnonmukaisesti viljeltynä. Ruokapiirien tuotteet ovat lähes aina myös lähiruokaa, sillä ne tilataan lähiseudun viljelijöiltä. Näin kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Samalla markettien ruuhkissa tuhrautuu vähemmän aikaa.
Ruokapiirin pyörittäminen on helpointa, jos piirin jäsenet asuvat lähekkäin tai heitä yhdistää yhteinen, kuten työpaikka, harrastus tai lasten päiväkoti. Ruokapiiri on myös mukava tapa tehdä asioita yhdessä. Lisäksi se vahvistaa kuluttajien ja maanviljelijöiden välistä yhteyttä. Varsinkin lapsille voi olla jännittävää käydä vierailulla maatilalla, jossa heidän ruokansa kasvatetaan.
Ruokapiirejä löytyy lähes joka puolelta Suomea. Jotkut ruokapiirit ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi, toiset taas toimivat hyvin pienimuotoisesti ja epämuodollisesti. Tuotteiden tilaus-, toimitus- ja laskutustavat vaihtelevat eri ruokapiirien välillä. Sopivia tuottajia löytyy messuilta, lähituotteiden kylkien etiketeistä tai maa- ja metsätalousministeriön luomutuottajalistalta. Pienen ruokapiirin voi perustaa kuka tahansa. Pieni ruokapiiri toimii parhaiten silloin, kun siinä on noin kymmenen taloutta. Tällöin tehtäviä hoitamaan on tarpeeksi ihmisiä ja toisaalta ruokapiirin jäsenet tuntevat toisensa.
Lisää tietoa löytyy osoitteesta: http://ruokapiiri.net/piirit.
Vinkin laati V-S Agendatoimiston harjoittelija Riikka Erjomaa
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 14
Huolehdi hyvästä sisäilmasta ja tuuleta harkiten
Kevätauringon lämmittäessä asuntoja tuntuu toisinaan, että sisäilma on tunkkaista ja sisällä on liian lämmin. Kun huolehdit riittävästä ja tarkoituksenmukaisesta ilmanvaihdosta, ongelma ratkeaa.
Kun tiedossa on aurinkoinen ja lämmin kevätpäivä, laita verhot tai kaihtimet ikkunoiden eteen aamulla töihin lähtiessäsi, jos asuntosi on auringon puolella. Voit myös säätää pattereiden termostaattia pienemmälle. Älä jätä ikkunaa raolleen koko päiväksi, se haaskaa lämmitysenergiaa. Kun tuuletat, tee se nopeasti ristivedolla. Jos tuuletat pidemmän ajan, pienennä patteritermostaattia, jotta patteri ei hohkaa kuumana.
Asuintalossa tarvitaan ilmanvaihtoa koko ajan. Siksi koneellista ilmanvaihtoa ei saa koskaan pysäyttää. Pitkien poissaolojen ajaksi ilmanvaihtojärjestelmä kannattaa kuitenkin säätää pienelle teholle.
Ilmanvaihtojärjestelmän suodattimen puhdistaminen on syytä tehdä säännöllisesti. Asukkaiden on huolehdittava myös ilmanvaihtoventtiilien puhdistamisesta. Katossa tai seinässä oleva venttiili irtoaa kiertämällä ulkokehikosta. Poistoilmaventtiilin kesiosan asentoa ei saa muuttaa, eikä aukkoa saa tukkia.
Ilmanvaihto on tärkeä erityisesti kylpyhuoneissa. Jos kuivatat pyykkisi kylpyhuoneessa, huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta esimerkiksi pitämällä ovea auki. Näin vältyt tunkkaiselta ja kostealta ilmalta sekä mahdollisilta kosteusvaurioilta.
Vinkin laati Liisa Harjula Varsinais-Suomen Energiatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 15
Kasvimaa omalle parvekkeelle
Valtaosalla suomalaisista ei ole omaa kasvimaata, jota viljellä. Parveke voi kuitenkin tarjota oivan paikan kasvien kasvatukseen. Koristekasvien lisäksi voi kasvattaa erilaisia hyötykasveja, kuten yrttejä, marjoja ja vihanneksia. Kasvukausi kestää huhti-toukokuusta aina syys-lokakuuhun. Huhtikuussa kylvetyt siemenet voi siirtää parvekkeelle touko-kesäkuussa. Yrttien kasvatusta voi kokeilla myös istuttamalla uudestaan kaupasta ostettuja ruukkuyrttejä.
Parvekkeella voi myös kasvattaa monivuotisia kasveja, kuten marjapensaita ja omenapuita, kunhan niillä vain on riittävän suuret astiat. Talveksi ne viedään viileään kellariin tai muuhun varastoon, joka on kuitenkin kohtuullisen valoisa, etteivät kasvit mätäne, homehdu tai kuivu. Myös yrtit olisi hyvä siirtää sisätiloihin talveksi. Yrtit voidaan myös säilyttää parvekkeella, jos ne suojataan hyvin kylmältä. Esim. sanomalehdillä eristetty puulaatikko käy. Erilaisten yrttien lisäksi parvekkeella viihtyvät hyötykasveista mm. marjatomaatit, pienihedelmäinen kurkku, kurpitsa, meloni, paprika, salaatit, vihanneskrassi ja tietenkin mansikka. Kokeile myös perunan kasvattamista parvekkeella.
Parvekkeella on huolehdittava myös, että kasvit saavat oikean määrän valoa. Aurinko saattaa paistaa koko päivän eräille parvekkeille, kun taas toiset ovat varjossa. Lajit kannattaakin valita valoisuusvaatimusten mukaan. Kuumina kesäpäivinä on myös muistettava tuulettaa lasitettua parveketta.
Parvekelaatikkojen ja ruukkujen lisäksi käteviä kasvualustoja ovat kasvusäkit, joihin muutaman viillon tekemällä saa istutettua taimet tai kylvettyä siemenet. Orgaaninen ravinnelisä, kuten kanankakka, antaa hyvää kasvuvoimaa - kasvista riippuen tietysti. Ei muuta kuin kylvämään siemeniä, jotta kesällä saisi herkutella itse kasvatetuilla herkuilla!
Vinkin laati V-S Agendatoimiston harjoittelija Riikka Erjomaa
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agendatoimiston Ekovinkki viikolle 16
Kompostoimalla säästät sekä rahaa että luontoa
Jos et vielä ole tutustunut kompostoinnin saloihin, nyt on oivallinen aika aloittaa! Kevät aurinko lämmittää, maa alkaa olla sula ja puutarha odottaa rapsuttelijaa.
Kompostoiminen ei vaadi salatieteiden hallitsemista. Vanhanaikaisesta navetan takaisesta tunkiosta se eroaa sikäli, että siinä missä tiukkaan läjitetyssä tunkiossa jätteet mätänevät, kompostorissa ne hapen vaikutuksesta maatuvat. Eli niin kauan kun ruuantähteiden joukkoon hämmentää riittävästi kuivikeainetta (kuivat puutarhajätteet, oksasilppu, turve, vanha komposti, kutterin lastu yms.) ja muistaa aika ajoin kompostoria möyhäistä, on kaikki yleensä hyvin. Tuoreet kasvijätteet eivät kuivikkeena toimi, mutta ovat muuten kompostorille käypää ravintoa.
Kotitaloudet maksavat jätehuollostaan sitä enemmän, mitä runsaammin ne tuottavat käsittelemätöntä sekajätettä. Kompostoiminen on siis loistava tapa pienentää jätehuoltokustannuksia, sillä tavallisesta kotitalousjätteestä biojätteen (ruuantähteet, vihannesten ja hedelmien kuoret, kahvinsakat jne.) osuus on noin kolmannes. Lisäksi on hyvä muistaa, että EU:n määräysten takia vuoden 2005 alusta lähtien ei kaatopaikoille tulisi enää joutua eloperäisiä jätteitä niiden metaanipäästöjen takia, joten tämänkin takia nyt viimeistään kannattaa alkaa mitata pihan perältä paikkaa kompostorille. Kiinteistöllä tapahtuva kompostoiminen sopii etenkin pientaloasukkaille, isommat taloyhtiöt voivat hankkia myös biojätteen erilliskeräysastian. Tällöin varsinainen kompostoituminen tapahtuu muualla.
Tarkempia ohjeita biojätteen lajittelusta sekä kompostorin hoidosta saat Turun alueen kierrätyskeskusten tai Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston jäteneuvojilta.
Vinkin laati Anu Syrjänen Ekotorilta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 17
Maistele Reilun kaupan kahvia ja teetä!
Reilun kahvin viljelijä saa kohtuullisen korvauksen työstään ja tuotteestaan. Hän voi elättää perheensä ja lähettää lapset kouluun. Lisäksi reilun kahvin viljelijä huolehtii ympäristöstään ja työntekijöistään eikä käytä lapsityövoimaa.
Reilun kahvin puolesta kampanjoidaan Reilun kaupan viikolla 16. – 24.4. Kuka tahansa voi osallistua Reilun kaupan kampanjoihin.
Kahvilakampanjaan osallistuminen on hauskaa ja helppoa. Kampanja toimii siten, että kahvilassa kahvikupin päälle jätetään kortti, jossa toivotaan reilua kahvia, ellei sitä ole tarjolla. Kortteja voi tilata ilmaiseksi osoitteesta kahvilakampanja@reilukauppa.fi.
Toinen meneillään oleva kampanja on Reilu kahvihetki –kampanja. Siinä ihmiset ovat voineet haastaa työpaikkoja ja kouluja tarjoamaan reilua kahvia. Kampanjaan osallistuvat työpaikat löytyvät osoitteesta www.reilukauppa.fi. Tarkista, onko oma työpaikkasi mukana.
Reilu kahvi on hyvää, ja kupillinen maksaa vain 2 – 3 senttiä enemmän kuin tavallinen kahvi. Kannattaa siis maistella!
Lisää tietoa reilusta kahvista ja muista Reilun kaupan tuotteista löytyy jo edellä mainitusta Internet-osoitteesta www.reilukauppa.fi. Hyvää Reilun kaupan viikkoa!
Vinkin laati Henna Saukkonen Varsinais-Suomen Agendatoimisosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 18
Siistin hauskaa vappua!
Vappua juhlittaessa uhkaavat puistot ja teitten varsien pientareet jäädä jätekasojen alle. Myös kotona tuotetaan normaalia enemmän roskaa.
Vapuksi hankitaan paljon ilmapalloja, serpentiiniä ja muita koristeita. Kodin saa kauniiksi myös askartelemalla vaikka paperikukkia tai hankkimalla monivuotisia kukkia, jotka ilostuttavat vielä vapun jälkeenkin. Leikkokukissa kannattaa suosia suomalaisia. Lasten kanssa voi yhdessä askarrella vappunaamareita, joita voi käyttää useampanakin vuonna. Serpentiinin sijasta voi pukeutua iloisen värikkäästi. Turustakin löytää useita kirpputoreja, joista saa edullisia ja persoonallisia vaatteita.
Monilla on tapana lähteä vappupäivänä ystävien kanssa puistoihin piknikille. Helpoin vaihtoehto tarjoilun järjestämiseksi on pakata kestomuovirasioihin dipattavia aineksia, kuten vihanneksia, kasviksia ja patonkia. Jättämällä kertakäyttöastiat hankkimatta vähennetään turhaa materiaalin ja energiankulutusta ja suojellaan puistoja siellä täällä lojuvilta, luontoa ja katukuvaa rumentavilta roskilta. Kotioloissa juhlittaessa vältytään tiskivuorilta, jotka kuluttavat vesivarojamme ja kuormittavat luontoamme pesuainejäämillä.
Simat ja muut vappujuomat lasi- ja muovipulloissa ovat suosittuja. Rikotut pullot nurmikolla pilaavat puhtaan luonnon ja ulkoilupaikat, koska ne eivät maadu ja satuttavat usein niin lemmikkieläinten kuin ihmistenkin jalkoja. Järkevintä on kiertää kaupan kautta palauttamassa pantilliset pullot ja näin lisätä myös omaa vappurahastoa. Pantittomat lasipullot viedään lasinkeräykseen ja muoviset sekajäteastiaan. Tölkit, joissa ei ole panttia, pannaan metallin keräykseen.
Iloista ja kaunista kevättä!!!
Ekovinkin laati Turun Ekotorin kierrätysneuvoja työharjoittelija, Teri Henriksson
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 19
Haasta työpaikkasi Pyörällä töihin –kilpailuun!
Kilpailu käydään 9. – 16.5., ja siihen voivat osallistua kaikki varsinaissuomalaiset työpaikat.
Pääpalkintoina on kaksi polkupyörää ja lisäksi jaetaan useita pienempiä, liikkumaan innostavia palkintoja.
Tänä vuonna kilpailuun voivat osallistua pyöräilijöiden lisäksi kävelijät, rullaluistelijat, potkulautailijat ja muut kevyesti liikkuvat. Lisäksi palkitaan pisimmän työmatkan liikkunut Konkari-tittelillä ja lyhimmän työmatkan liikkunut Kipittäjä-tittelillä. Kannattaa siis osallistua, vaikka työmatka olisi kuinka lyhyt! Vuoden Konkari ja Kipittäjä saavat maineen ja kunnian lisäksi pienet palkinnot. Lisäksi uusien osallistujien kesken arvotaan Tuore liikkuja –palkinto.
Varsinais-Suomen Agendatoimisto järjestää kilpailun seitsemännen kerran, ja kaikilla edellisillä kerroilla kuntasarjan on voittanut Naantali. Toivomme, että Naantalille löytyisi tällä kertaa haastaja!
Osallistumiskaavakkeen voit tilata Varsinais-Suomen Agendatoimistosta puhelimitse: Henna Saukkonen (02) 262 3465 tai sähköpostitse: vsagendatoimisto@turku.fi, tai voit hakea sen osoitteesta Linnankatu 41. Osallistumiskaavake löytyy myös nettisivuiltamme.
Ekovinkin laati Henna Saukkonen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 20
Kestävää matkailua
Monet matkustavat keväisin lomamatkoille ja kesälomienkin suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Matkustaminen ja majoittuminen kuluttavat aina energiaa ja ympäristöä, mutta onneksi matkailijoilla on monia keinoja kulutuksen vähentämiseen.
Ekomatkailu tarkoittaa vastuullista matkustamista. Ekomatkailu edistää luonnonympäristön suojelua ja alkuperäisväestön hyvinvointia. Sitä ei saa sekoittaa kuitenkaan luontomatkailuun, millä taas tarkoitetaan matkaa, jolla tutustutaan nimenomaan kohteen luontonähtävyyksiin. Luontomatka ei siis välttämättä ole ekologisesti suunniteltu.
Mistä tahansa lomamatkasta voi jokainen itse tehdä ekologisemman! Matkaa valitessa kannattaa olla tarkkana. Matkanjärjestäjältä voi huoletta kysellä yksityiskohtaisiakin tietoja siitä, miten ympäristöasiat on otettu huomioon. Perille päästyä pätevät samat periaatteet kuin kotonakin. Matkallakin tulee kuluttaa harkiten, tuottaa mahdollisimman vähän jätteitä ja päästöjä sekä käyttää vettä ja sähköä säästäen. Luontonähtävyyksiin tutustuttaessa on erityisen tärkeää liikkua luonnossa varoen, kasvillisuutta vahingoittamatta ja eläimiä häiritsemättä.
Ulkomaille matkustettaessa kuuluu kestävään matkailuun myös paikallisen kulttuurin kunnioitus. Ostamalla alkuperäisväestön valmistamia tuotteita on mahdollista edistää paikallisten elintapojen ja kulttuurin säilyvyyttä. Samalla tulot jäävät paikkakunnalle eivätkä mene ylikansallisille yrityksille. Matkamuistoja ja tuliaisia valittaessa kannattaa tarkistaa, mistä materiaalista ne on valmistettu. Älä koskaan osta uhanalaisista eläimistä tai kasveista tehtyjä matkamuistoja, sillä saatat syyllistyä laittomuuksiin ja ainakin edistää kysiesten lajien sukupuuttoon kuolemista.
Kestävintä matkailu on silloin, kun se tapahtuu lähiseudulla. Matkustamiseen ei kulu paljoa energiaa ja päästöjäkin syntyy vähemmän. Ainahan ei ole pakko lähteä etelän rannoille makoilemaan. Valtaosa kotimaisista ekoturismihankkeista liittyy maatilalomiin tai retkeilyyn. Kaupunkilaiselle vierailu maatilalla on eksoottinen ja kiinnostava kokemus. Varsinais-Suomestakin löytyy paljon kiinnostavia matkakohteita!
Vinkin laati V-S Agendatoimiston harjoittelija Riikka Erjomaa
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 21
Syötävää iloa kukkasista
Sen lisäksi, että kukat näyttävät kauniilta niitä voi myöskin syödä. Vain mielikuvitus on rajana niiden hyödyntämisessä. Voikukan lehdistä voi tehdä maukasta salaattia ja kukista voikukkasimaa. Helppokäyttöisinä ne ovat ruokien, juomien ja leivonnaisten maustajina sekä syötävinä koristeina. Kukat juhlistavat boolin ja tuovat näyttävyyttä jääpaloihin, joiden sisään voi pakastaa orvokkeja tai ruusun terälehtiä. Kaupan ruusuja ei kuitenkaan kannata käyttää ruokiin, sillä niissä on vierasaineita. Parvekekasvinakin tunnetusta krassista voi hyödyntää vihersalaattiin kukat, lehdet ja versot.
Kaikkien yrttien kukat ovat syötäviä, mutta mäkimeirami, timjami, ruohosipuli, sitruunamelissa ja minttu näyttävät kauniilta myös kukkapenkissä. Ruohosipulin nypityt tupsut ja kehäkukan terälehdet maustavat esimerkiksi munakkaan ja tuovat väriä salaattiin. Allergisten kannattaa maistella kukkia varovasti, koska ne voivat aiheuttaa yliherkkyyttä. Kukkien makuja on paras aluksi tunnustella, ettei tule yllätyksiä. Ruiskaunokki on melko mieto, mutta siankärsämön voimakas aromi ei välttämättä maistu jokaiselle.
Teetä voi valmistaa kotoisemmistakin kasveista kuin kamomillasauniosta esimerkiksi kanervista, valko- ja puna-apiloista tai mesiangervosta. Kukat kannattaa kerätä aurinkoisella säällä mieluiten aamupäivällä ja valmistaa saman tien. Kukkia ei saa poimia tienreunalta pölyn ja saasteiden takia. Huuhtomista herkät kukat eivät myöskään kestä. On myös varmistettava, ettei aterian tai teen aineksia ole sumutettu rikkaruoho- tai tuholaistorjunta-ainein.
Kukkien keruussa on ehdottomasti poimittava vain niitä lajeja, jotka tuntee ja tietää vaarattomiksi. Esimerkiksi kielot, leinikit, kullervot, rentukat, näsiät ja terttuseljat ovat myrkyllisiä.
Vinkin laati Agendatoimiston harjoittelija Heidi Ylinen
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 22
Grilli kesämökille
Omalle kesämökille ei ole välttämätöntä raahata pallo- tai sähkögrilliä. Toimivan ja ekologisen grillin voit rakentaa myös itse. Valitse ensin hyvä ja tasainen alusta (hiekka, kallio tai muu palamaton materiaali), jolta tuli ei pääse leviämään. Rakenna sitten tulipesä käyttäen suuria kiviä tai vanhoja tiiliä. Aseta sen jälkeen ritilä tiilien päälle ja laita vielä ritilän päälle pari kerrosta tiiliä tuulensuojaksi. Kun grilli ei ole käytössä, voit suojata sen esimerkiksi vanhalla kattopellillä. Näin grilli pysyy kuivana sateellakin.
Omatekoisessa grillissä voit polttaa kuivia oksia, käpyjä, ym. poltettavaksi kelpaavaa käsittelemätöntä puuta. Näin säästyt hankkimasta grillihiiliä ja sytytysnestettä, joiden valmistukseen ja kuljetukseen on kulunut luonnonvaroja.
Tässä ekologisessa grillissä valmistat itse ongitut päivälliskalat, kuten myös oman pikkupellon kurpitsat, sipulit ja muut vihannekset. Aivan samalla tavalla grillissä valmistuvat myös perinteiset grilliherkut lihat ja makkarat. Grillillä voit paistaa myös lättyjä tai mitä ikinä keksitkään.
Omatekoinen grilli on kestävä ja pitkäikäinen. Sen valmistus ei tuhlaa turhaan luonnonvaroja, mutta se on aivan yhtä toimiva kuin kaupasta ostetut grillit.
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laativat Turun Ekotorin kierrätysneuvonnan harjoittelijat Marja Seppänen ja Marjukka Koivio
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 23
Älä läträä, vaan säästä vettä!
Vettä on helppo läträtä, mutta sen säästäminenkään ei ole vaikeaa, kun tietää oikeat niksit. Varsinais-Suomessa ei ole luonnostaan suuria pohjavesivarantoja, joten veden säästäminen on täällä erityisen tärkeää. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa vedenkulutukseen. Veden säästäminen on helppo aloittaa pienistä asioista.
Hampaita pestessäsi käytä hammasmukia, jotta voit välttää turhan veden juoksemisen. Samoin suihkussa voit sulkea hanan saippuoinnin ajaksi. Tiskatessasi vältä astioiden huuhtelemista juoksevan veden alla ja käytä sen sijaan huuhteluallasta ja tulppaa. Tiski- kuten myös pyykinpesukonetta käyttäessäsi pyri pesemään mahdollisimman täysiä koneellisia. Jos on mahdollista, käytä vedensäästöohjelmia. A-energialuokan kodinkoneet kuluttavat kaikkein vähiten vettä ja sähköä.
Jos edellä mainitut asiat toteutuvat jo arkielämässäsi, on silti hyvä muistaa, etteivät keinot lopu siihen. Voit esimerkiksi hankkia wc-pönttöösi säästönupin. Asiaa kannattaa tiedustella alan liikkeistä. Autonpesu onnistuu hyvin myös omalla pihalla sienen ja ämpärin kanssa. Vedenkäytössä tulee huomattava ero verrattuna autopesuloihin. Pihakukkiesi kastelemiseen voit käyttää sadevettä.
Veden säästämisen edut näet selkeästi lompakkosi paksuudessa. Pienentämällä vedenkulutustasi pienennät myös asumiskustannuksiasi, asuit sitten omakotitalossa tai taloyhtiössä.
Varsinais-Suomen Agenda 21:n ekovinkin laativat Turun Ekotorin kierrätysneuvonnan harjoittelijat Marja Seppänen ja Marjukka Koivio
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agendat 21:n Ekovinkki viikolle 24
FSC- merkintä opastaa kalusteiden hankinnoissa
Kunnon kuluttajana haluat varmasti suosia suomalaista huonekaluja ja kesäkalusteita ostaessasi. Onhan kotimainen tuote kaunis, kestävä ja ekologinen. Joskus saatat kuitenkin mieltyä trooppisesta puulajista valmistettuun huonekaluun. Sellaisen voit ostaa turvallisin mielin, jos tuotteessa on FSC-merkintä.
FSC eli Forest Stewardship Council, Hyvän metsänhoidon neuvosto, on kansainvälinen organisaatio, joka on luonut kriteerit metsien sertifioinnille. Tämä järjestelmä takaa, että tuote on peräisin sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten kriteerien mukaan hoidetusta metsästä. WWF luottaa tähän sertifikaattiin ja tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa edistääkseen maailman metsien luotettavaa sertifiointia.
Sademetsien elämä on hyvin monimuotoista. Niissä elää noin 90 % maapallon kaikista eläin- ja kasvilajeista. Jalkapallokentän kokoisella alueella elää yhtä monta lajia, kuin koko Suomessa. Sademetsät ovat ikivanhoja ekosysteemejä. Niiden merkitys maapallon ilmastolle on suuri, sillä ne toimivat ilmastonmuutoksen hillitsijöinä. Puuntuotannon lisäksi saamme niistä mm. arvokkaita lääkeaineita. Sademetsä on myös monien intiaaniheimojen toimeentulon lähde. Näitä aarreaittoja kuitenkin tuhotaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Jokainen meistä voi ostopäätöksillään vaikuttaa sademetsien säilymiseen!
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati Päivi Kaulin V-S Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 25
Jätejengin uudet elämät
Torstaipäivän hernekeittoateria pannukakkuineen oli hetki sitten syöty, kun ruokapöydällä alkoi tapahtua kummia. Levällään oleva sanomalehti, Paavo Paperi nosti sivun kulmaansa ja mietti ääneen: "Voi kylläpä minua nyt jännittää. Mahdankohan päästä paperinkeräykseen, jotta minusta voitaisiin tehdä uusiopaperia ja saisin taas uuden elämän?" Tyhjäksi juodun Matti Maitotölkin päässä pyöri samantapainen ajatus uudelleensyntymisestä. Se paloi halusta päästä kartonginkeräykseen, koska oli juuri kuullut talouspaperirullan hylsyn olleen edellisessä elämässään piimätölkkinä. Samassa kuului lohduttava ääni lautasten keskeltä: "Älä Paavo-kulta pelkää! Et saa kaatopaikalla rotilta selkään! Tässä perheessä on niin fiksua porukkaa, että he lajittelevat jätteensä eivätkä käytä turhia kertakäyttötuotteita." Ääni kuului Hilkka Hillopurkille, joka myös ammotti tyhjyyttään. "Minäkin pääsen varmasti lasinkeräykseen ja sitä kautta vaikka lasivillaksi eristämään jotakin mukavaa taloa", jatkoi Hilkka. "Juhuu ja minusta voidaan tehdä siihen samaan taloon vaikka ovenkahva!", huusi Pertti Peltipurkki tiskipöydältä. Pertin sisältö oli päätynyt parempiin suihin ja Pertti odottikin nyt innoissaan matkaa metallinkeräykseen ja hyötykäyttöön. Tämän jätejengin tulevaisuus näyttää siis hyvältä, mutta kuinkahan on muiden laita…
Lajittelemalla jätteet hyötykäyttöön sekä välttämällä turhia pakkauksia ja kertakäyttötuotteita voidaan säästää arvokkaita luonnonvaroja, vettä ja energiaa. Myös tuotteiden valmistamisesta, kuljetuksista ja jätehuollosta aiheutuvat päästöt vähentyvät.
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin kirjoitti: jäteneuvoja Paula Väisänen, Raision Ekotori
Lisätietoja: www.turunseudunjatehuolto.fi, www.fiksu.net ja www.raisionekotori.fi
Koko perheen Jätejengi-nukketeatteria Seikkailupuiston Niksipajassa 14.-18.6. Esitykset päivittäin klo 12, 13, 14 ja 15, osoitteessa Kupittaankatu 2. Vapaa pääsy. Tervetuloa! (Järj. Turun Seudun Jätehuolto Oy)
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 26
Muista jokamiehen oikeudet ja huomioi suojelualueet
Kaikkia luonnossa liikkuvia koskevat jokamiehenoikeudet. Jokamiehenoikeudet on säädetty, jotta kaikilla olisi mahdollisuus liikkua ja retkeillä luonnossa ja käyttää luontoa alueen omistajasta riippumatta, sääntöjen sallimissa rajoissa. Jokamiehenoikeuksiin sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta: oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla.
Saat mm.
Et saa
Erityisesti keväisin lintujen pesimisaikaan on hyvä välttää liikkumista tärkeiden lintuvesien ja pesimäluotojen läheisyydessä. Lemmikkieläimiä ei saa missään tapauksessa päästää irti kyseisillä alueilla. Jos lintuemo karkotetaan pesältään tai poikasten läheisyydestä, tuhoavat lokit ja varikset nopeasti niin pesässä olevat munat kuin rannoilla suojatta odottavat poikasetkin. Esimerkiksi luonnonsuojelualueilla saattaa maihinnousu olla kokonaan kiellettyä lintujen pesimisaikaan. Luonnonsuojelualueet on yleensä merkitty merikortteihin. Luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet. Myös saarilla, joilla laiduntaa kotieläimiä on syytä olla varovainen, sillä maihinnousu ja varsinkin koiran irtipäästäminen saattavat aiheuttaa haittaa laiduntaville eläimille.
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati Katja Rytkönen Pidä Saaristo Siistinä ry:stä
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 27
Ympäristöystävällinen mökkeily
Mökkeilyyn liittyy paljon asioita, jotka voi tehdä ympäristöystävällisesti. Teot eivät vaadi paljon, ja monet eivät edes tule ajatelleeksi, että ne olisivat ympäristötekoja. Ympäristöystävällinen mökkeily on itse asiassa helppoa ja vaivatonta, ja moni toimiikin jo ympäristöystävällisesti tiedostamattaan.
Jos haluaa mökilleen nurmikon, moottorikäyttöisen ruohonleikkurin sijaan voi käyttää käsipelillä toimivaa ruohonleikkuria. Näin säästytään bensan ostamiselta ja myös luonto säilyy puhtaampana. Moottoriton ruohonleikkuri ei pörise kuten moottorileikkuri, eikä näin stressaa lomailijoita. Nurmikko ei kuitenkaan ole välttämätön, vaan mökkiympäristön voi pitää myös luonnonmukaisena. Nurmikon istuttaminen, kasvamaan saaminen ja hoitaminen vaativat paljon työtä ja vaivaa. Helpompi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto on antaa luonnollisen kasvillisuuden rehottaa.
Soutaminen ja melonta ovat ympäristöystävällisiä tapoja liikkua mökkivesistöllä. Vesiskootterilla ja muilla moottoriajoneuvoilla ajaminen saastuttaa ja rikkoo luonnon rauhan. Mikä onkaan ihanampaa kuin souteleminen järvellä rauhaisana kesäiltana heitellen samalla virveliä.
Kun tulee mattojen pesun aika, pese matot mieluummin maalla kuin laiturilla. Tämä on sinun oman etusi mukaista, jottei lähivesistösi rehevöityisi. Myös shampoot ja muut pesuaineet rehevöittävät vesistöä, joten vältä niiden joutumista veteen. Matonpesuun sopii parhaiten kiinteä mäntysuopa, sillä se on riittoisampaa ja ympäristöystävällisemmin pakattua kuin nestemäinen. Mäntysuopaakaan ei kuitenkaan kannata päästää suoraan vesistöihin, sillä
suovan sisältämät hartsihapot ovat myrkyllisiä kaloille. Myös etikkaa voi käyttää irrottamaan tahroja ja kirkastamaan värejä.
Lisää tietoa mattojenpesusta löytyy osoitteesta: http://www.tampere.fi/neuvonta/mattolaituri/ohjeet.htm
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laativat Turun Ekotorin kierrätysneuvonnan harjoittelijat Marja Seppänen ja Marjukka Koivio
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 28
Lajittelu onnistuu veneessäkin
Veneillessä on hyvä pyrkiä vähentämään turhan jätteen syntyä pelkän tilanpuutteenkin vuoksi. Ylimääräiset pakkaukset voi jättää pois jo kaupassa valitsemalla tuotteita, joissa on vähemmän pakkausmateriaalia. Viimeistään kotona elintarvikkeet kannattaa pakata kestäviin ja pestäviin rasioihin, jotka vievät veneessäkin vähemmän tilaa kuin kertakäyttöpakkaukset.
Jätteiden lajittelu onnistuu yllättävän vaivattomasti myös veneessä. Sekajäteastian lisäksi esimerkiksi istuinkaukalon penkin alle tai ankkurilaatikkoon on helppo laittaa keräysastiat tai -pussit ainakin kierrätettäville lasi- ja metallijätteille, jotka satamassa voi tyhjentää niille tarkoitettuihin jäteastioihin. Veneessä käytännöllinen keräysastia voi olla vaikkapa kannellinen ämpäri. Maalaisjärkeä ja mielikuvitusta käyttämällä jätteiden lajittelu vesillä käy yhtä helposti kuin maissakin, ilman suuritöisiä ja hankalia erikoisasennuksia.
Suurimmalle osalle veneillessä syntyvistä hyötyjätelajikkeista on olemassa lajittelumahdollisuus useissa satamissa. Yleisimmät hyödyntämiskelpoiset jätelajikkeet ovat lasi, metalli ja paperi.
Lasijätteistä mm. pantittomat pullot, pakkauslasi ja –purkit tulee viedä lasinkeräykseen, niistä pitää kuitenkin muistaa poistaa muovi- ja metalliosat. Uusiokäyttöön tarkoitetun lasijätteen sekaan ei saa laittaa keramiikkaa, posliinia eikä lamppuja, sillä pienikin määrä epäpuhtauksia voi pilata suuren uusiolasierän.
Säilyketölkit, alumiiniset purkkien kannet, einesvuoat, pantittomat juomatölkit sekä vanhat kattilat ja paistinpannut ovat kaikki kierrätyskelpoista keräysmetallia ja kuuluvat metallinkeräysastiaan. Niin metalli- kuin lasipakkauksetkin kannattaa huuhdella käytön jälkeen hajuhaittojen välttämiseksi. Juoma- ja säilyketölkit on vielä hyvä puristaa kokoon ja säästää näin veneessä arvokasta säilytystilaa.
Joissakin satamissa otetaan vastaan myös biojätettä ja osa veneilijöistäkin lajittelee biojätteen erikseen myös veneessä. Biojäteastiaan voi laittaa mm ruoantähteet, hedelmien ja kasvisten kuoret, munankuoret, teepussit, kahvinporot ja suodatinpussit sekä kalanperkeet.
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati Katriina Murto Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 29
Valitse mökille fosfaatiton pesuaine
Fosfaattipitoiset pesuaineet rehevöittävät vesiä eikä niitä pitäisi käyttää haja-asutusalueilla, missä jätevesiä ei puhdisteta. Kaupungissa ja alueilla, joissa on järjestetty vesihuolto, fosfaatit eivät ole suuri ongelma, sillä ne voidaan poistaa vedestä kemiallisesti. Fosfaatin lisäksi ympäristöä kuormittavat monet pesuaineiden sisältämät allergisoivat ja tarpeettomat lisäaineet, kuten hajusteet, väri- ja säilöntäaineet sekä huonosti biohajoavat kirkasteet.
Joutsenmerkityssä pesuaineessa näitä aineita on rajoitettu. Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki on tae siitä, että pesuaine täyttää tiukat, puolueettomat ympäristökriteerit. Niissä on tavanomaista vähemmän ympäristölle vaarallisia tensidejä sekä fosforia ja lisäaineita. Pesutehon on silti oltava vähintään yhtä hyvä kuin tavanomaisen pesuaineen. Joutsenmerkittyjen pesuaineiden pakkauksissa on ilmoitettava aina tarkasti, mitä aineita se sisältää, kuinka paljon, sekä miten sitä tulee annostella. Oikea annostelu onkin ympäristön kannalta kaiken A ja O. Lue pakkauksen ohjeet tarkasti ennen käyttöä.
Ohessa on luettelo Joutsenmerkityistä tekstiilien pesuaineista, joissa ei ole lainkaan fosfaattia:
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati Tanja Rajamäki SFS-Ympäristömerkinnästä
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 30
Vähäroskainen mökkeily
Turhan roskan kuljettamista mökille tulee välttää. Jo kaupassa ostoksia tehdessään kannattaa miettiä miten tuotteet on pakattu ja tietysti valita se kevyimmin pakattu vaihtoehto. Aina mökeillä ei ole järjestettyä jätehuoltoa, joten lomailijan täytyy kuljettaa omat roskansa pois lähtiessään. Kaikki tietenkin haluavat pitää mökkinsä viihtyisänä ja siistinä. Lajitteleminen ja roskien vieminen pois ei ole onneksi kovinkaan vaivalloista. Monien pienienkin kauppojen pihoilla on usein lajittelupisteitä, jonne hyötyjätteet (lasi, metalli, paperi, kartonki) voi helposti viedä kauppareissun yhteydessä.
Jos mökillä käytetään jatkuvasti kertakäyttöastioita, roskakori täyttyy hetkessä ja sitä saa olla jatkuvasti tyhjentämässä. On ympäristöystävällisempää käyttää tiskattavia astioita, jotka voivat olla kotoa käytöstä poistettuja yksittäisiä kappaleita. Kannattaa myös kierrellä kirpputoreja, sieltä voi löytää edullisesti kauniita kahvikuppeja tai jopa kokonaisen astiaston.
Ruoantähteet ja muu biojäte kannattaa mökillä kompostoida. Näin säästyy haisevien jätteiden kuljettelulta. Lisäksi kompostista saa ravinteikasta ja kuohkeaa multaa esimerkiksi kasvimaalle. Kompostointi on tärkeää myös, koska biojätteet alkavat kaatopaikalle joutuessaan mädäntyä muodostaen ilmakehälle haitallista metaanikaasua. Kompostissa sen sijaan biojätteet maatuvat eikä metaania pääse syntymään.
Muistathan, että tienvarsien levähdyspaikkojen roskikset eivät ole mökkeilijöiden sekajätteitä varten!
Varsinais-Suomen Agenda 21:n ekovinkin laativat Turun Ekotorin kierrätysneuvonnan harjoittelijat Marjukka Koivio ja Marja Seppänen
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 31
Mitä se luomu on?
Luomu tarkoittaa luonnonmukaista tuotantotapaa, joka perustuu kansainväliseen standardiin. Periaatteena on tuottaa puhtaita elintarvikkeita ympäristöä rasittamatta. Luomutuotannossa hyödynnetään luonnon omia menetelmiä kasvien viljelyssä, kotieläinten hoidossa ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Viranomaiset valvovat, että luomuviljelijät, valmistajat ja pakkaajat noudattavat heille asetettuja ehtoja. Luomu tuotteen tunnistaa varmimmin virallisesta Luomu-aurinkomerkistä.
Käytännössä luonnonmukainen tuotanto on sitä, että peltojen viljavuudesta huolehditaan vuorottelemalla eri kasvien viljelyä samalla pellolla ja käyttämällä eloperäisiä lannoitteita. Kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan monipuolisella viljelyllä, kestävien lajikkeiden avulla sekä luontaisia vihollisia ja torjunta-aineita käyttäen. Kotieläimet syövät pääosin luomurehua ja ne saavat liikkua säännöllisesti. Eläimille pyritään järjestämään olosuhteet, joissa ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypilliseen tapaan.
Luomuelintarvikkeiden raaka-aineista pitää olla vähintään 95% luonnonmukaisesti tuotettu. Luomuelintarvikkeissa saa käyttää vain harvoja lisä- ja apuaineita ja niistäkin suurin osa on luonnossa esiintyviä yhdisteitä. Useimpia ruoan raaka-aineita saakin jo luomuna. On hyvä muistaa, että luomuelintarvikkeissa käytetään tavallista vähemmän säilyvyyttä parantavia aineita ja siksi ne tarvitsevat huolellisemman säilytyksen!
Valitessasi luomua ruokapöytään edistät kestävää kehitystä ja rasitat vähemmän ympäristöä! Luomutuotteita saa nykyään jo lähes kaikista kaupoista, tosin valikoimat voivat vaihdella suuresti. Jos ostat luomuperunat ja -mansikat suoraan viljelijältä vaikka mökkimatkalla, saat ne usein halvemmalla ja tuet samalla myös lähiruoan tuotantoa!
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkin laati V-S Agendatoimiston harjoittelija Riikka Erjomaa
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 32
Kuivakäymälä helpottaa jätevesien käsittelyä
Jokainen suomalainen kuluttaa päivittäin keskimäärin 150 litraa vettä. Tästä noin 40 litraa kuluu vesivessaan. Vessan huuhteluveden mukana ravinteet päätyvät rehevöittämään vesistöjä, vaikka ne voitaisiin ottaa hyötykäyttöön.
Tämän vuoden alussa voimaan tulleessa asetuksessa on uudet ja entistä tiukemmat vaatimukset jätevesien puhdistuksesta. Jos mökillä on kantovesi ja kompostikäymälä, kaikki on kunnossa, mutta jos asumuksessa on vesivessa, eivät vanhat jätevedenpuhdistussysteemit välttämättä riitä.
Jätevesien käsittely helpottuu huomattavasti, jos vesikäymälä korvataan kuivakäymälällä. Tällöin paikallisesti käsiteltäväksi jää pelkkiä harmaita vesiä, eli erilaisia pesuvesiä. Nekin on käsiteltävä huolellisesti, mutta puhdistusvaatimukset ovat pienemmät.
Kuivakäymälät eivät ole nykyisin enää haisevia peräpihan rakennuksia, jos tällainen mielikuva sattuu sanasta tulemaan. Nykyisin vaihtoehtoja riittää sisälle sijoitettavasta, aivan vesivessan näköisestä luksuslaitteesta nostalgiseen ulkohuussiin.
Myös vanha puusee on hyvien ohjeiden avulla helppo muuttaa kompostikäymäläksi.
Kuivakäymälä vaatii enemmän työtä kuin vesivessa, mutta samalla säästyy puhdasta vettä ja rahaa. Kompostikäymälästä saa myös kukkamultaa.
Tietoa kuivakäymälöistä ja kompostoinnista:
www.ekoinfo.net
Tietoa haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä ja hyödyllisiä linkkejä:
www.vsagendatoimisto.fi
Puuseestä toimiva kompostikäymälä:
www.rakentaja.fi/suorakanava/verkkolehti/04/2704kompostikaumala.htm
Ekovinkin laati Henna Saukkonen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agendatoimiston Ekovinkki viikolle 33
Tunnista ja varo sinilevää!
Loppukesän lämpimien myötä myös sinilevät ovat jälleen riesanamme. Runsastuneet sinileväesiintymät kertovat pohjimmiltaan siitä, miten huonosti vesistömme voivat. Levien massaesiintyminen ilmentää rehevöitymistä eli sitä, että vedessä on runsaasti leville käyttökelpoisia ravinteita, ennen muuta typpeä ja fosforia. Leväkukinnat ovat sinänsä luonnollinen osa vesien elämää, mutta yleistyessään ja pidentyessään ne aiheuttavat ongelmia sekä vesiekosysteemeille että ihmiselle. Rehevöitymiskehityksen syitä vastaan tulisikin taistella kuluttamalla ympäristöystävällisesti ja huolehtimalla erityisesti vesiensuojelusta omalla koti- tai mökkirannalla sekä veneessä.
Ajankohtaisen sinileväesiintymän kohdalla kannattaa noudattaa Suomen ympäristökeskuksen ohjeita: Vähäinen sinilevä näkyy vedessä pieninä kellertävinä tai vihertävinä siitepölymäisinä hippusina. Tyynellä säällä sinilevä muodostaa veden pinnalle harsomaisen vihertävän kalvon. Runsas sinilevämassa värjää veden vihertäväksi ja muistuttaa vihreää maalia tai kellanvihreää hernerokkaa veden pinnassa tai rannassa. Kuivuessaan sinilevämassa voi muuttua sinivihreäksi tai jopa turkoosiksi. Sinilevä haisee maamaiselta, homeiselta ja tunkkaiselta. Jokainen voi testata levien laatua seuraavasti: 1) Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. 2) Koeta rannassa kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä rihmamainen levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa kosketettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä.
Ohjeet sinileväesiintymien varalle:
Sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Noin puolet tutkituista sinileväesiintymistä on ollut myrkyllisiä. Myrkyttömätkin sinilevät voivat aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita. Myrkyllisyyttä ei voi päätellä ulkonäön perusteella, vaan se voidaan todeta vain laboratoriokokeissa. Kaikkiin runsaisiin leväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella:
Älä ui vedessä, jossa on runsaasti sinilevää. Pidä kotieläimet ja lapset poissa rannasta. Varo nielemästä sinileväistä vettä. Älä käytä sinilevävettä pesu- tai löylyvetenä. Älä kastele syötäviä vihanneksia, kuten salaattia, sinilevävedellä. Sinilevämyrkyt eivät myöskään häviä vettä keitettäessä.
Sinilevä voi aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Jos epäilet uineesi sinileväisessä vedessä tai nielleesi leväpitoista vettä ja sinulla esiintyy oireita, toimi seuraavasti: Suihkuta runsaalla, puhtaalla vedellä sinileväinen vesi pois iholta ja silmistä. Käytä tarvittaessa hiilitabletteja. Myös lemmikkieläimille voi yrittää antaa lääkehiiltä. Mikäli tilanne vaikuttaa huolestuttavalta, ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen, josta saa neuvoja ympäri vuorokauden, puhelin (09) 4711. Vakavassa myrkytyksessä ota yhteyttä lääkäriin.
Ajankohtaista levätietoutta löytyy Merentutkimuslaitoksen leväsivuilta verkko-osoitteessa www.levatiedotus.fi. Suomen ympäristökeskuksen puhelinpalvelu Kansalaisen levälinja palvelee arkisin klo 9-16 elokuun loppuun saakka, puh. 010-808 898.
Vinkin kokosi Kristina Karppi Varsinais-Suomen Agendatoimistolta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 34
Ylös, ulos ja lähiretkille!
Koulujen ja töiden alkaminen pakottaa mökkeilijät sun muut reissaajat palaamaan takaisin arkimaisemiinsa. Paikallaan pysyjäksi ei silti tarvitse lannistua, vaan retkeilyä kannattaa jatkaa syyskesälläkin, pienemmin vedoin vain. Iltaisin ja viikonloppuisin ehtii ahertajakin avartaa niin lähitienoiden tuntemustaan kuin toimessa voipunutta mieltään ja kehoaan. Lihakset ja ajatukset olisi hyvä saada leppoisaan, syyskesästä nautiskelevaan liikkeeseen. Lähiliikunta on samalla myös energiapihin ympäristöystävän liikettä, kun polttoainetta säästyy huomattavasti konevoittoiseen kaukomatkailuun verrattuna. Lähiliikkujan sisäinen lihas- ja ajatusenergia kehittyy kylläkin valtavasti!
Iltaharjoitteeksi sopii jo uskaltautuminen ulos urautuneilta arkiradoilta: älä menekään uima- tai kauppareissulle omalle vakiopaikallesi, vaan koeta vieraampaa tai pyöräile kiertotietä. Matkalla saatat törmätä tuntemattomaan pitäjänkolkkaan, kahvilaan tai museoon. Älä epäröi, vaan kurkista ihmeessä sisään! Suunnitelmallisempaa tupsahtamista mukaviin kohteisiin edesauttaa tutustuminen kotipaikan karttaan, vaikka puhelinluettelosta. Erityisen mainioita ovat liikuntapaikkakartat.
Viikonloppuisin voi syyskesän lähimatkailija tehdä perusteellisempia retkiä Varsinais-Suomen lukuisiin mielenkiintoisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin. Järjestettyä osastoa edustavat esimerkiksi Rengastien pyöräilyretket tai Hämeen Härkätien, Kuninkaantien ja Postitien matkailukampanjat tiedontäyteisine verkkosivuineen. Tunnelmoivammalla tyylillä voidaan vaikka risteyskohdissa äänestää, että oikealleko vaiko vasemmalle…tai mennä silmän, tuoksun, tuulen viemää.
Ekologinen lähiliikkuja muistaa kuitenkin retkeillä vähintäänkin kimppakyydillä, jollei sitten linja-autolla tai kaikista mieluiten joko pyöräillen tai kävellen.
Lisätietoja lähimatkailumahdollisuuksista: www.turkutouring.fi, www.luontoon.fi
Vinkin laati Kristina Karppi Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 35
Vaihtoehtoja uuden kodin sisustajalle
Yhä useampi opiskelija hankkii kalustamattoman asunnon uudesta kotikaupungistaan. Pidemmän päälle pelkkä vaahtomuovipatja kämpän nurkassa alkaa varmasti käydä turhan askeettiseksi. Ja koska opiskelijan kukkaro on tunnetusti keskimääräistä kevyempi, voi asunnon kalustaminen tavallisissa huonekalukaupoissa osoittautua ylivoimaiseksi.
Niin ekonomista kuin ekologistakin ostajaa palvelevat Turun seudulla lukuisat kierrätyskeskukset ja kirpputorit. Kierrätyskeskukset löytyvät Turusta, Kaarinasta, Raisiosta, Liedosta ja Paraisilta, näiden lisäksi on vielä pitkä liuta muita käytettyjä kalusteita ja kodinkoneita myyviä liikkeitä. Vierailemalla ahkerasti kierrätyskeskuksissa saat kalustettua kotisi murto-osalla siitä hinnasta, minkä iskuissa ja askoissa maksaisit. Ja samalla voi mukaan tarttua kiva kaksirenkainen menopeli, jolla polkaiset nopeasti luennoille!
Unohtaa ei sovi sitäkään, miten tavaran hankkiminen käytettynä säästää lompakon lisäksi myös ympäristöä: kun ostat kotiisi käytettyä, ei sinun huonekaluasi tai kodinkonettasi varten ole uudelleen kulutettu kaikkia tarvittavia, jo kertaalleen hyödynnettyjä luonnonvaroja. Puhumattakaan miten paljon persoonallisemmin voit kotisi kirpparitavaralla sisustaa!
Sinua lähimmän kierrätyskeskuksen yhteystiedot löydät mm. osoitteesta www.turunseudunjatehuolto.fi
Vinkin laati Anu Syrjänen Turun Ekotorilta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 36
Saapastellaan sienimetsään!
Parin kuivuudesta kärsityn vuoden jälkeen on mukavaa varustautua reippaalle sieniretkelle. Varusteiksi kannattaa valita pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet, jotka suojaavat risuilta ja hyönteisiltä. Kumisaappaat ovat melkein välttämättömät, sillä ne pitävät jalat kuivina ja suojaavat käärmeenpuremilta. Kyypakkauskaan ei paljoa taskussa paina.
Sateisen kesän jälkeen sieniä löytyy jo lähimetsistä. Jos kuitenkin lähdet pidemmälle korpeen, etkä ymmärrä kartoista tai kompasseista, varaa mukaan kännykkä täyteen ladattuine akkuineen. Sillä saat apua tosihädän yllättäessä.
Jos olet kokematon sienestäjä ota mukaan sienet hyvin tunteva ystävä tai ainakin uusi sienikirja. Poimi vain varmasti tuntemasi sienet! Tappavan myrkylliset valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki kannattaa opetella ja kiertää kaukaa. Sieniharrastuksen voi aloittaa vaikka helposti tunnistettavasta kanttarellista, joka on puhdas ja heti valmis paistettavaksi.
Sienet kannattaa aina poimia koriin eikä koskaan muovipussiin, jossa ne pilaantuvat nopeasti. Mukaan tarvitaan myös veitsi sienten perkaamista varten ja pikkuinen suti karikkeen harjaamiseksi. Toukkia ja roskia on turha kuljettaa kotiin.
Sienien ravintoarvo on hyvä ja ne ovat kevyttä ja maukasta ruokaa. Niitä kannattaa etsiä, vaikka ei löytäisikään. Metsästä saa aina takuuvarmasti virkeän mielen. Hyvät eväät, kahvit ja voileivät, kruunaavat syksyisen retken!
Vinkin laati Helena Nikkanen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 37
Vanha auto maksutta kierrätykseen
Auton omistaja voi viedä vanhan autonsa romutettavaksi maksutta syyskuun alusta lähtien. Auto voi olla henkilö- tai pakettiauto ja sen voi viedä mihin tahansa vastaanottopisteeseen. Turussa romuautoja otetaan vastaan Kuusakoski Oy:n Turun palvelupisteessä, Vuoksenniskankatu 7 ja Lounais-Suomen Vahinkoautokeskus Oy:ssä, Pansiontie 4.
Lisäksi Varsinais-Suomessa löytyy kolme muuta vastaanottopistettä: Raision Autohajottamo Ky Raisiossa (Alhontie 21), Jätehuolto Helistölä M Oy Laitilassa (Vierumäentie 39) ja Arvo Vuorinen Oy Uudessakaupungissa (Talttatie 5). Vastaanottopisteitä ollaan perustamassa ympäri Suomea, ja niiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta Internet-osoitteesta.
Romutetusta autosta saatava teräs ja eri metallit käytetään uudelleen raaka-aineena ja kevytjakeista osa hyödynnetään energiana. Hyödyntämiskelvoton jäte sijoitetaan kaatopaikalle. Jos ajoneuvosta on poistettu osia, joilla on materiaaliarvoa, auton luovuttaja joutuu korvaamaan niiden aiheuttaman arvon vähennyksen. Tällaisia osia ovat esimerkiksi moottori ja katalysaattori.
Suomessa romuautojen vastaanottamisesta, käsittelystä ja kierrätyksestä vastaa Suomen autokierrätys Oy, jonka omistaa Autotuojat ry. Maahantuojat luetaan tuottajiksi, joita koskee tuottajavastuuseen perustuva EU:n romuajoneuvodirektiivi. Direktiivin mukaan maahantuojan on huolehdittava autosta myös sen elinkaaren jälkeen. Suomen lainsäädäntöön tuottajavastuu otettiin kesäkuussa ja laki tuli voimaan syyskuun alussa.
Vastaanottopisteet ja lisätietoa löytyy Suomen autokierrätys Oy:n nettisivuilta www.autokierratys.fi.
Ekovinkin laati Henna Saukkonen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 38
Pyöräillä voi myös talvella
Pyöräillä voi myös talvella, kunhan hankkii hyvät varusteet. Kypärän lisäksi tarvitaan ainakin nastarenkaat sekä hyvät valot ja heijastimet. Renkaiden ja jarrujen tulee olla hyvässä kunnossa.
Pyöräily on kaupungissa nopein ja halvin liikkumiskeino myös talvella. Lisäksi pyöräily kasvattaa kuntoa. Jos liikkuu reippaasti noin puoli tuntia päivässä, vähentää riskiä sairastua esimerkiksi diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Samalla saa hyvän mielen.
Pyöräily ei ole talvella sen vaarallisempaa kuin kesällä. Talvella pyöräilijät osaavat varautua liukkauteen ja ajavat varovammin ja hitaammin. Lisäksi paksu vaatekerros ja liukuminen kaaduttaessa ehkäisevät vammoja. Hyvillä varusteilla pyöräily onnistuu myös pakkassäällä ja siitä saatava hyöty on suurempi kuin kylmyyden ja huonojen kelien joskus aiheuttama haitta.
Mikäli pyörän kuitenkin vie talviteloille, se kannattaa huollattaa syksyn aikana. Tällöin huollossa ei ole ruuhkaa niin kuin keväällä, jolloin pyörää voi joutua odottelemaan jopa viikkoja. Syksyllä pyörän saa yleensä takaisin muutamassa päivässä, ja pyörä on lähtövalmis heti, kun seuraava pyöräilykausi alkaa.
Pyöräilyharrastukseen voi hakea virikkeitä 22.9. Autottoman päivän Turun katutapahtumasta. Yliopistonkadulla voi tutustua esimerkiksi taitettaviin polkupyöriin, potkulautailuun ja sauvakävelyyn. Illalla voi tulla kuulemaan paikallispoliitikkojen mielipiteitä eri liikkumismuodoista ja muista liikenneasioista IF-auditorioon, Puutarhakatu 1. Päivätapahtuma järjestetään kello 13 – 17 ja keskustelu kello 18 – 20.
Ekovinkin laati Henna Saukkonen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 39
Säilö sieniä kuivaamalla!
Säilömällä syksyn sienisadosta saa nauttia ympäri vuoden. Sienien yleisiä säilöntätapoja ovat kuivaus, pakastaminen ja suolaus. Ravintoaineet ja maku säilyvät parhaiten kuivatuissa sienissä. Kuivattavat sienet kannattaa kerätä kuivalla säällä. Hyväkuntoiset sienet perataan huolellisesti. Niitä ei huuhdella eikä lioteta. Sienet viipaloidaan puolen sentin paksuisiksi ja pienet ohutmaltoiset sienet voi jättää kokonaisiksi. Sen jälkeen ne levitetään ritilälle ohueksi kerrokseksi.
Ritilä asetetaan jonkin lämmönlähteen yläpuolelle, esimerkiksi pakastimen tai jääkaapin päälle, pyykinkuivauskaappiin tai pannuhuoneeseen. Sieniä voi kuivata saunan jälkilämmössäkin, jos sauna tuulettuu hyvin. Kuivauslämpötilan olisi hyvä olla 35-40 ° C. Lämpötilan noustessa yli 50 ° C sienet alkavat kypsyä eivätkä sen jälkeen enää pysty imemään uudelleen vettä.
Ohutmaltoisia sieniä, esimerkiksi mustatorvisieniä ja halkaistuja suppilovahveroita, voi kuivata myös huoneenlämmössä. Tavallisessa sähköuunissa kuivauslämpötilaa on vaikea pitää sopivan alhaisena eikä uuniin saa tehokasta ilmankiertoa. Jos kuitenkin käytettävissä on kiertoilmauuni, jossa ilmankierto toimii ilman lämpöä, kuivaus onnistuu paremmin. Uunin luukku on hyvä pitää silti hieman raollaan.
Kuivausaika riippuu kuivauspaikasta, sienilajista ja ritilän täyttöasteesta. Ritilän paikkaa ei saa vaihtaa kuivauksen aikana, muuten kuivuminen saattaa keskeytyä ja sienet tummuvat. Sienten kuivaus on valmis, kun ne murtuvat taitettaessa. Kuivatut sienet pakataan ilmatiiviisiin rasioihin tai pusseihin. Pakkaukseen on hyvä merkitä pakkauspäivä ja sienilaji. Hyvin kuivatut sienet säilyvät pimeässä, viileässä ja kuivassa säilytyspaikassa jopa useita vuosia.
Vinkin laati Viivi Vihersaari Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 40
Energiamerkityt toimistolaitteet koottu Energy Star
-tietokantaan
Toimistojen energiankulutuksesta noin kolmasosa kuluu tietokoneisiin ja niiden oheislaitteisiin, toinen kolmannes valaistukseen. Muut toimistolaitteet kuluttavat loppukolmanneksen. Toimistokoneiden sähkönkulutuksen arvellaan kasvavan nopeasti. Laitteiden turhaa kulutusta voi kuitenkin vähentää pienillä toimilla. Pienikin teko säästää kukkaron lisäksi laitteita, sillä niiden elinikä pitenee.
Sekä tietokoneita että muita toimistolaitteita on saatavina energiansäästöominaisuuksilla esim. Energy Star TM tai TCO –merkittyinä. Nämä merkit tarkoittavat jopa 50 prosenttia pienempää sähkönkulutusta sekä tuotteiden ympäristöystävällisyyttä ja parempia ergonomisia ominaisuuksia. Energiatehokkaammat laitteet tuottavat vähemmän lämpöä, kestävät pidempään, aiheuttavat vähemmän ilmastointikuluja ja säästävät mahdollisesti jopa arvokasta toimitilaa. Ostamalla Energy Star –tuotteita ja erityisesti parhaita Energy Star –laitteita, yritys vahvistaa myös omaa ympäristöimagoaan.
Erot tehokkaimman ja heikoimman laitteen sähkönkulutuksessa voivat olla suuret ja jo tavallisen pöytätietokoneen mallien vertailu kannattaa. Työpistettä kohti on mahdollista säästää jopa 200 euroa, jos laitteen käyttöikä on arvioitu viideksi vuodeksi. Mitä enemmän tietokoneita on käytössä, sitä suurempi merkitys mallien vertailulla hankintoja tehtäessä on.
Työkalu toimistotekniikan valintaan
Euroopan yhteisö on luonut energiatehokkaiden toimistolaitteiden Energy Star –tietokannan helpottamaan hankintoja ja valintoja. Tietokannassa on laitteiden tekniset vaatimukset sisältävä luettelo. Kaikki laitteet täyttävät Energy Star -vaatimukset, jotka takaavat energiatehokkuuden vähimmäistason. Lisäksi palvelussa on laskuri, jonka avulla hankinnoista vastaava, atk-tukihenkilö jne. voi valita suorituskykyvaatimuksia vastaavat energiatehokkaimmat mallit työpaikkansa eri osastoille tai hallintokuntiin.
Tietokanta sisältää myös taustatietoja siitä, miksi on järkevää hankkia energiatehokkaimmat toimistolaitteet, kuinka valita energiaa säästävä kokoonpano ja kuinka sitä tulee käyttää tehokkaasti. Tutustu tietokantaan osoitteessa www.energystar.fi.
Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään 4.-10.10. Huomio kiinnitetään tällä kertaa erityisesti sähkön käyttöön. Tarkkailkaa työpaikoilla erityisesti toimistolaitteita ja sammuttakaa turhaan päällä olevat laitteet!
Vinkin laati Liisa Harjula Varsinais-Suomen Energiatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 41
Valmiustilasta virransäästöön
Väijyykö tv:n valmiuskytkimen punainen silmä sinua iltaisin? Käykö uusi tietokoneesi täysillä kierroksilla, vaikka et työskentelekään?
Erilaisten kodin pienlaitteiden sähkön käyttö on viime vuosina lisääntynyt huimasti. Muun muassa viihdelaitteiden sähkönkäyttö on jo suurempaa kuin astian- ja pyykinpesukoneen. Viihdelaitteet, kuten televisiot, videot ja stereot, jäävät usein valmiustilaan eli stand-by –tilaan, jolloin ne kuluttavat turhaan sähköä. Valmiustilaominaisuuden käyttö on perusteltua mikäli laitteen käytössä on lyhytaikaisia katkoksia. Televisio ja myös videot on kuitenkin syytä sammuttaa virtakytkimestä aina kun niitä ei käytetä.
Televisio keskimääräinen sähkönkulutus vuodessa on noin 250 kWh, josta 70 kWh aiheutuu valmiustilassa olemisesta. Vastaavasti videoiden vuosikulutus jatkuvassa valmiustilassa on 100 kWh, josta käyttökulutus on noin puolet. Vähentämällä laitteiden valmiustilassa pitoa voi siis säästää yli 100 kWh sähköä.
Tietokoneiden sähkönkulutus on samaa luokkaa television kanssa. Kulutusta voi pienentää kytkemällä laitteen virransäästöominaisuudet käyttöön. Virransäästöominaisuudet kytkeytyvät päälle, kun kone on ollut asetuksissa määritellyn ajan käyttämättä. Torkkukytkimellä tai –ominaisuudella varustetut näyttöruudut, tulostimet ja kopiokoneet vähentävät laitteiden kulutusta jopa neljänneksellä. Syntyvä energiansäästö on huomattava, koska laitteita on käytössä useita.
Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään 4.-10.10. Huomio kiinnitetään tällä kertaa erityisesti sähkön käyttöön. Tarkkaile sähkönkulutustasi ja sammuta turhaan päällä olevat laitteet!
Vinkin laati Liisa Harjula Varsinais-Suomen Energiatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 42
Ekologisia vaihtoehtoja lämmittämiseen
Kotitaloudet käyttävät rakennusten lämmitykseen ja kotitaloussähköön noin 15 % kaikesta Suomessa käytetystä energiasta – peräti 50 terawattituntia. Yli puolet kodin energiakuluista hupenee lämmitykseen. Esimerkiksi keskiverto nelihenkinen perhe, joka asuu reilun 100 m2 omakotitalossa, käyttää lämmitykseen noin 11 000 kWh vuodessa.
Oman kodin rakentajalle tai korjaajalle yksi merkittävimmistä tuleviin käyttökustannuksiin liittyvistä päätöksistä on lämmitysjärjestelmän ja lämmönlähteen valinta. Öljyn ja sähkön rinnalle ekologisia ja yleensä taloudellisempia vaihtoehtoja lämmön ja lämpimän käyttöveden lähteitä ovat bioenergia ja aurinkolämpö.
Puuta ja aurinkoa
Puuta voi käyttää lämmönlähteenä monella tavalla. Hake on hyvä suuressa mittakaavassa käytettynä, klapeilla voi lämmittää niin taloa kuin takkaa. Pientalon lämmityksessä hyvä vaihtoehto öljylle on puupelletti. Pelletit sopivat uudisrakennuksiin ja peruskorjattujen kohteiden lämmitykseen. Pellettilämmitys on puulla toimivista vaihtoehdoista pisimmälle automatisoitu ja se on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen öljyn kanssa.
Aurinkoenergialaitteistoille on monia sovelluskohteita pientalon lämpimän käyttöveden tuottamisesta kesämökkikäyttöön. Aurinkolämpö sopii hyvin esim. öljylämmityksen rinnalle. Aurinkolämpölaitteistot soveltuvat myös omatoimisille rakentajille. Toimiva järjestelmä saadaan aikaiseksi suhteellisen edullisesti, mutta se edellyttää huolellista työtä. Alan ammattilaista tarvitaan sähkötöissä ja järjestelmän liittämisessä vesijohtoihin.
Tutustu tarkemmin pellettilämmitykseen tai rakenna aurinkokeräin
Pellettilämmitykseen voi tutustua lauantaina 16.10. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksella Piikkiössä, Tuorlantie 1. Pelletti RoadShow:n ohjelmassa klo 10-12 luentoja, laitteistot esillä klo 14 saakka. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Aurinkolämpökeräimen itserakentamiskurssi järjestetään 27.-28.11. Varsinais-Suomen Kansanopistolla Paimiossa, Vistantie 37. Ilmoittautumiset ja lisätietoja puh (02) 477 9014.
Vinkin laati Anne Ahtiainen Varsinais-Suomen Energiatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 42
Ekologisia vaihtoehtoja lämmittämiseen
Kotitaloudet käyttävät rakennusten lämmitykseen ja kotitaloussähköön noin 15 % kaikesta Suomessa käytetystä energiasta – peräti 50 terawattituntia. Yli puolet kodin energiakuluista hupenee lämmitykseen. Esimerkiksi keskiverto nelihenkinen perhe, joka asuu reilun 100 m2 omakotitalossa, käyttää lämmitykseen noin 11 000 kWh vuodessa.
Oman kodin rakentajalle tai korjaajalle yksi merkittävimmistä tuleviin käyttökustannuksiin liittyvistä päätöksistä on lämmitysjärjestelmän ja lämmönlähteen valinta. Öljyn ja sähkön rinnalle ekologisia ja yleensä taloudellisempia vaihtoehtoja lämmön ja lämpimän käyttöveden lähteitä ovat bioenergia ja aurinkolämpö.
Puuta ja aurinkoa
Puuta voi käyttää lämmönlähteenä monella tavalla. Hake on hyvä suuressa mittakaavassa käytettynä, klapeilla voi lämmittää niin taloa kuin takkaa. Pientalon lämmityksessä hyvä vaihtoehto öljylle on puupelletti. Pelletit sopivat uudisrakennuksiin ja peruskorjattujen kohteiden lämmitykseen. Pellettilämmitys on puulla toimivista vaihtoehdoista pisimmälle automatisoitu ja se on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen öljyn kanssa.
Aurinkoenergialaitteistoille on monia sovelluskohteita pientalon lämpimän käyttöveden tuottamisesta kesämökkikäyttöön. Aurinkolämpö sopii hyvin esim. öljylämmityksen rinnalle. Aurinkolämpölaitteistot soveltuvat myös omatoimisille rakentajille. Toimiva järjestelmä saadaan aikaiseksi suhteellisen edullisesti, mutta se edellyttää huolellista työtä. Alan ammattilaista tarvitaan sähkötöissä ja järjestelmän liittämisessä vesijohtoihin.
Tutustu tarkemmin pellettilämmitykseen tai rakenna aurinkokeräin
Pellettilämmitykseen voi tutustua lauantaina 16.10. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksella Piikkiössä, Tuorlantie 1. Pelletti RoadShow:n ohjelmassa klo 10-12 luentoja, laitteistot esillä klo 14 saakka. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Aurinkolämpökeräimen itserakentamiskurssi järjestetään 27.-28.11. Varsinais-Suomen Kansanopistolla Paimiossa, Vistantie 37. Ilmoittautumiset ja lisätietoja puh (02) 477 9014.
Vinkin laati Anne Ahtiainen Varsinais-Suomen Energiatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 43
Laatua ja turvallisuutta kodin sisustamiseen - valitse EU-Kukan saaneita maaleja
Syksyllä moni varmasti suunnittelee kodin uudistamista ja sisustamista pimeyttä piristämään. Remontissa tarvittavat sisämaalit voi nyt valita ympäristöasiat huomioiden ja laadusta tinkimättä. Perinteisesti maalit sisältävät orgaanisia liuottimia, joista haihtuu höyryjä huoneenlämmössä. Näiden liuottimien joutuminen iholle ja höyryn hengittäminen saattaa aiheuttaa ärsytystä ja allergisia reaktioita. Lisäksi liuottimet vaurioittavat ilmakehän otsonikerrosta ja kertyvät vesiorganismeihin. Myös maalien sisältämien valkoisten pigmenttien valmistus aiheuttaa yleensä suuria saastepäästöjä ilmaan ja veteen. Lisäksi pigmentit voivat sisältää metallijäämiä kuten lyijyä ja kadmiumia, jotka ovat myrkyllisiä ympäristölle ja terveydelle.
Euroopan ympäristömerkin eli EU-Kukan saaneissa maaleissa on minimoitu kaikki edellä mainitut haitat. Ympäristömerkityistä maaleista sallitaan haihtuvan vain vähän liuotinhöyryjä. Lisäksi maalin sisältämien valkoisten pigmenttien määrä on tiukasti rajoitettu ja valmistuksessa sallitaan vain mahdollisimman ympäristöystävälliset prosessit. Maalin laadusta ei tarvitse silti tinkiä. Valittavana on runsaasti eri värisävyjä ja maalin peittokyvyn on oltava vähintään seitsemän neliömetriä litraa kohti. EU-Kukan saanut maali ei myöskään sisällä raskasmetalleja eikä syöpää aiheuttavia tai muita myrkyllisiä aineita.
Maalatessasi muista myös seuraavat ympäristövinkit:
Ole tarkka ja sulje maalipurkit huolellisesti.
Älä tuhlaa maalia! Laske maalin tarve ennen ostoa, jotta minimoit ylijäävän
maalin määrän.
Älä koskaan kaada ylijäänyttä maalia viemäriin, polta jätteitä tai jätä niitä
luontoon tai hautaa.
Vie ylijääneet maalit ongelmajätekeräykseen.
Maalipurkin, jonka olet kaapinut tyhjäksi, voit laittaa metallinkeräysastiaan.
Jos maali on päässyt kovettumaan, maalipurkki on kaatopaikkajätettä.
EU-Kukka-maaleja ja muita merkin saaneita tuotteita voi etsiä
suomenkielellä komission Green Store -sivuilta,
www.eco-label.com/finnish.
Euroopan laajuista EU-Kukka-viikkoa vietetään 18.-24.10.
Vinkin laati Hannu Mattila SFS-Ympäristömerkinnästä
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 44
Paranna maailmaa höyryävää hörppien
Joskus hyöty ja hupi yhdistyvät yllättävän miellyttävästi: maailmaa voi parantaa laiskanletkeästi höyryävää hörppien. Ideana on tauottaa työpäivä reilummilla kahvihetkillä Reilun kaupan teemaviikolla lokakuun lopulla. Samalla kun työntekijä virkistyy yönmustan kansanjuomamme voimasta saa kahvintuottaja kolmannessa maailmassa kohtuullisemman korvauksen tekemästään työstä. Reilun kaupan tuotteissa on nimensä mukaisesti kysymys siitä, että elintarvikkeista maksetaan alhaisia maailmanmarkkinahintoja huomattavasti kohtuullisempi, yli kaksinkertainen korvaus tuotantoketjun alkupäässä. Toisin sanoen kehitysmaissa toimivat kahvin, teen ja suklaan pienviljelijät pystyvät tekemään työtään asianmukaisemmissa oloissa kuin tavanomaisen kaupan tuottajatoverinsa, joiden osuus kahvipaketin hinnasta jää valitettavasti häviävän pieneksi – ja elinolot tämän mukaisiksi. Meikäläisten kahvittelijoiden kukkaroissa lisäpanostus ei puolestaan juurikaan tunnu, sillä Reilun kaupan kahvi ei ole kuppia kohden kuin 2-3 senttiä tavanomaista hintavampaa.
Suomessa myytävät Reilun kaupan tuotteet ovat lisäksi lähes poikkeuksetta myös luomutuotantoa. Reilun kaupan ympäristövaikutuksetkin ovat siis tavanomaista kauppaa vähäisempiä.
Reilu kahvihetki –kampanjan tavoitteena on haastaa mahdollisimman monet työpaikat juomaan reilua kahvia ja teetä kampanjaviikon 22-30.10. aikana – ja toivon mukaan sen jälkeenkin!
Lisätietoja Reilusta kaupasta ja kampanjaviikosta: www.reilukauppa.fi
Vinkin laati Kristina Karppi Varsinais-Suomen Agendatoimistolta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 45
Lämmitä moottori - säästä rahaa ja ympäristöä!
Kylminä talviaamuina on mukava lähteä liikkeelle autolla, jonka käynnistys toimii heti. Näin tapahtuu, kun esilämmittää auton moottorin. Voi käyttää moottorin lämmitintä jo +5C:n lämpötiloista alaspäin. Sopiva lämmitysaika ulkolämpötilan ollessa +5C—5C on puoli tuntia. Kovilla pakkasillakin (-10-…-20C) riittää kahden tunnin lämmitysaika.
Lämmitin kannattaa varustaa kellokytkimellä, joka kytkee sen päälle sopivasti ennen liikkeellelähtöä. Annetut lämmitysajat ovat suositeltavia, koska silloin lämmitykseen kuluvan energian määrä on pienempi kuin käynnistyksen yhteydessä säästyvä polttoainemäärä.
Esilämmityksen etuna, auton sujuvan liikkeellelähdön lisäksi, on myös pakokaasupäästöjen väheneminen. Katalyraattorikaan ei auta, sillä se toimii hyvin vasta moottorin lämmettyä.
Tutkimusten mukaan kylmänä käynnistetty katalysaattori aiheuttaa ensimmäisen ajokilometrin aikana pakokaasupäästöjä yhtä paljon kuin lämmin moottori koko matkalla Helsingistä Ouluun.
Lyhyet matkat pilaavat hengittämäämme ilmaa suhteessa eniten. Esimerkiksi, jos ajetaan kuuden kilometrin pituinen matka, lähes kaikki (90%) kylmäkäynnistyksestä syntyneet päästöt jäävät kotipihalle. Eniten päästöistä kärsivätkin oman pihan kulkijat.
Jos auto käynnistetään talvikaudella kolme-neljä kertaa päivässä, lämmin moottori kuluttaa talven aikana jopa 80 litraa vähemmän polttoainetta kuin jatkuvasti kylmäkäynnistetty moottori.
Polttoaineen kulutus vähenee lämpimässä moottorissa 0,1-0,3 litraa käynnistystä kohden ja ensimmäisten 5-10 kilometrin aikana pakokaasupäästöt ovat hyvin pienet kylmäkäynnistettyyn verrattuna. Lämmitetty moottori myös kuluu vähemmän. Jos moottori käynnistetään kylmänä –15 asteen pakkasessa, se vastaa noin 500-600 kilometrin ajon kuluttavaa vaikutusta.
Ekovinkin laati Päivi Kaulin Varsinais-Suomen Agendatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 46
Onko kylpyhuoneessasi joka päivä liputuspäivä?
Kerros- ja rivitalon asukkaan pulmana ovat ahtaat pyykinkuivaustilat. Pyykki kuivataan useimmiten kylpyhuoneessa, jossa on muutenkin kosteutta. Pyykin ja kylpyhuoneen kuivumisen vuoksi on hyvä kiinnittää huomiota riittävään ilmanvaihtoon.
Koneellinen (3 kg) pyykkiä kuivuu kylpyhuoneessa, jossa on hyvä ilmanvaihto, kahdeksassa tunnissa. Kuivausrummussa sama määrä pyykkiä kuivuu 1,5 tunnissa ja kuivauskaapissa 2,5 tunnissa. Jos asunnossa on vähän kuivaustilaa, pyykin kuivumista voi nopeuttaa hankkimalla kuivausrummun.
Pyykin koneellinen kuivaus kuluttaa sähköä enemmän kuin sen peseminen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomio pesukoneen linkousnopeuteen. Hyvä linkoustulos saavutetaan, kun linkousnopeus on vähintään 800 kierrosta.
Kuivausrumpu luovuttaa ympäristöönsä runsaasti lämpöä. Korkea huonelämpötila pidentää laitteen käyntiaikaa, hidastaa pyykin kuivumista ja lisää sähkönkulutusta. Laiteen kulutusta lisää sijoitus ahtaaseen ja huonosti ilmastoituun paikkaan. Siksi onkin hyvä jättää kylpyhuoneen ovi kuivauksen ajaksi auki. Näin turvataan riittävä ilmanvaihdon ja korvausilman saanti. Huolellinen laitteen käyttäjä puhdistaa nukkasihdin jokaisen kuivauskerran jälkeen ja kosteudentiivistimen silloin tällöin.
Käytettäessä kuivausrumpua sähkönkulutus lisääntyy. On kuitenkin muistettava, että myös narukuivatus sisällä kuluttaa lämmitykseen käytettävää energiaa. Kuivausrumpua käyttämällä pääsee eroon jatkuvasta kosteudesta kylpyhuoneessa, millä voi olla vaikutusta mahdollisiin kosteus- ja homevaurioihin. Jos taloyhtiössäsi on kuivaushuone, käytä sitä.
Vinkin laati Liisa Harjula Varsinais-Suomen Energiatoimistosta
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 47
Kaikki joukolla sähköä säästämään!
Kun Thomas Edison 1800-luvulla keksi hehkulampun, hän ei varmaan osannut arvata, miten yleinen hänen keksinnöstään tulisi tulevaisuudessa!
Hehkulamput ovat yleensä halpoja, mutta älä mene halpaan! Kodin valaistussähköstä 80 % on tavallisten hehkulamppujen kuluttamaa. Hehkulamppu muuttaa käyttämästään energiasta valoksi vain 10 %, loput 90 % haihtuu lämpönä ilmaan. Kaiken kaikkiaan valaistus kuluttaa 18 % taloussähköstä. Suosimalla jotain muuta lampputyyppiä säästät energiaa ja pitkän sentin vuosien saatossa.
Energiansäästölamppu on valaistukseltaan hehkulampun veroinen mutta ympäristöystävällisempi ja 6-15 kertaa pitkäikäisempi. Lamppu soveltuu ulkotiloihinkin, koska se kestää pakkasta hyvin. Vaikka energiansäästölamppu onkin ostettaessa kalliimpi kuin hehkulamppu, tulee se kuitenkin ajan mittaan halvemmaksi alentuneiden sähkölaskujen kautta.
Viiden 60 watin hehkulampun vaihtaminen 11 watin energiansäästölamppuihin säästää sähköä vuodessa 175 kilowattituntia, mikäli poltat valoja pari tuntia vuoden jokaisena päivänä. Tämä merkitsee 20 euron säästöä ja hiilidioksidipäästöjen vähentymistä 35 kilolla vuodessa. Valitsemalla energian-säästölampun teet palveluksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos Suomen jokainen kotitalous hankkisi hehkulamppujen tilalle energiansäästölamput, sähköä säästyisi yhden ydinreaktorin verran. Koska energiansäästölamput sisältävät elohopeaa, on ne käytön jälkeen vietävä ongelmajätekeräykseen.
Sähkön kulutusta voi jokainen vähentää pienillä, mutta sitäkin merkittävimmillä valinnoilla esim. valot kannattaa sammuttaa aina, jos poistuu huoneesta vähintään 10 minuutin ajaksi. Sähkön kulutuksen vähentyessä vähenevät samalla tuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Muista aina lamppuostoksilla suosia parasta A-luokkaa lampputyypistä huolimatta!
Kätevä tapa lisätä valaistusta on suosia luonnonvaloa avaamalla sälekaihtimet ja verhot päiväksi. Mikäli olet remontointiaikeissa, niin harkitse seinien maalaamista vaaleiksi: vaaleista seinistä auringonvalo heijastuu kauniisti ja sähkön kulutus vähenee lompakon taasen paisuessa.
Vinkin laati Varsinais-Suomen Agendatoimiston harjoittelija Mari Puskala
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 48
Tunnetko sinä Älä osta mitään päivän?
Älä osta mitään -päivänä on tarkoitus viettää vuorokausi hankkimatta tavaraa
ja käyttämättä rahaa. Kansainvälistä Älä osta mitään -päivää vietetään
vuosittain marraskuun viimeisenä perjantaina. Tänä vuonna päivä on 26.11.
Suomessa tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1993 alkaen. Päivän mittaisen
tapahtuman on tarkoitus herättää ihmisiä joulukiireiden lomassa miettimään
kulutustottumuksiaan, sekä vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja
asenteisiin.
Älä mene halpaan!
Tämän vuoden iskulause kiinnittää huomiota kulutushyödykkeiden valmistusketjun syntypäähän. Halpa tuote osoittautuu pidemmällä aikavälillä kalliimmaksi vaihtoehdoksi, niin eettisessä kuin rahallisessakin mielessä. Halvat, usein lapsityövoimalla tuotetut vaatteet eivät kestäkään edes normaalissa päivittäisessä käytössä. Omaatuntoakin moinen ostos kolkuttaa!
Lisää tietoa Älä osta mitään päivästä: www.luontoliitto.fi/bnd/
Vinkin laati Turun Ekotorin harjoittelija Ville Merisaari
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 49
Vihreämpi joulu
Jos matkustat joulunviettoon kauemmas, varaa bussi- tai junaliput etukäteen. Joulu saa suuret määrät ihmisiä yhtä aikaa liikkeelle eikä henkilöautossa ruuhkaisilla teillä ole helppo päästä joulutunnelmaan. Matkustaessasi bussilla tai junalla voit aloittaa joululomasi heti.
Jouluruokia hankittaessa on hyvä miettiä, kuinka paljon ruokaa joulunpyhinä oikeasti tarvitaan. Ekoilija valitsee tietysti myös joulupöytäänsä lähiruokaa, luomua ja reilun kaupan tuotteita.
Tavanomaisen lahjan vaihtoehtona ystävälle tai perheenjäsenelle voit antaa teatterilipun tai lahjakortin elokuviin. Kaverille antamasi aika voi olla se paras joululahja. Jouluostoksilla kannattaa käydä kierrätyskeskuksessa tai kirpputorilla. Käytä lahjojen pakkaamiseen mieluummin paperia kuin foliota. Muistathan, että lahjapapereita ei voi laittaa paperinkeräysastiaan!
Erinomainen tapa viettää aikaa yhdessä kavereiden kanssa, on kokoontua askartelemaan joulukortteja ja joulukoristeita. Itse tehdyt koristeet ovat omaperäisempiä ja kauniimpia kuin tuhansien kilometrien päästä laahattu muovikrääsä.
Vinkin laati Turun Ekotorin harjoittelija Ville Merisaari
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 50
Eko-opiskelijan joululahjalista
Mietitkö, mitä hankkia joululahjaksi kulutusta vastustavalle ekohenkiselle opiskelijalle? Tässäpä muutamia vihreitä vaihtoehtoja!
Bussilla matkustelevalle opiskelijalle linja-auton kuukausilippu on erinomainen lahjaidea! Mikäli menopelinä toimiikin juna, on meno-paluulippu kodin ja opiskelupaikkakunnan välillä kyseeseen tuleva ostos. Aktiiviselle polkupyöräilijälle pyörän huolto joko Sinun tai huoltoliikkeen toimesta on tarpeeseen tuleva lahja. Pyöräilijän lahjalistaa voi kartuttaa vielä sadeviitalla, jotta fillarointi olisi mukavaa säällä kuin säällä.
Lahjakortti luomukauppaan tai kehitysmaaliikkeeseen on jokaisen ekoihmisen toivelistalla. Mikäli haluat antaa jotain itse valitsemaasi, kerää reilun kaupan tuotteista ja luomutuotteista joulukori eko-opiskelijan pukinkonttiin.
Ruoanlaitossa tai siivouksessa avunanto on parempi vaihtoehto kuin monitoimikoneen hankinta. Yhdessä tekeminen tuo molemmille myös hyvää mieltä!
Vinkin laati Varsinais-Suomen Agendan harjoittelija Mari Puskala
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 51
Jouluherkut pöytään ympäristöä ajatellen!
Perinteiseen suomalaiseen joulunviettotapaan kuuluu makeisten ja jouluruokien valmistaminen. Kokoa ystäväsi, perheesi tai sukulaisesi yhteen ja tehkää porukalla joulumakeisia! Kaikki saavat taatusti hyvän mielen ja makeaa mahan täydeltä. Samalla säästyy luontoa, kun ei tarvitse ostaa paperipäällysteisiä, mahdollisesti ulkomailta Suomeen tuotuja karkkeja. Helppoja ja hyviä makeisia valmistat esim. sekoittamalla sulaa suklaata, pähkinöitä, rusinoita, riisimuroja tai kuivattujen hedelmien paloja. Huom. suklaa kannattaa sulattaa kuumuutta kestävässä muoviastiassa, jonka laitat hiljalleen kiehuvaan veteen.
Joululeivonnaisten valmistamisessa voit huomioida ympäristöä paistamalla mahdollisimman paljon samalla uunin lämmityksellä. Hyödynnä uunin jälkilämpöä leivonnaisten ja ruokien loppukypsentämisessä. Käytä joululeivonnaisten paistamisessa Joutsenmerkittyä leivinpaperia. Kuumien ruokien laittaminen jääkaappiin kuluttaa valtavasti energiaa! Huolehdi, että jouluherkut ovat jäähtyneet tarpeeksi ennen kuin laitat ne jääkaappiin tai pakastimeen.
Jos et ole kasvissyöjä ja haluat syödä kinkkua niin sulata kinkku ennen paistoa jääkaapissa, jolloin jääkaappi hyödyntää jäisen kinkun kylmyyttä ja sähköä säästyy. Kinkku kannattaa paistaa yöllä hitaasti 80-120o C asteessa. Öisin sähkö on edullisempaa ja sähkönkulutus yleisesti ottaen vähäisempää kuin päivällä. Kinkun rasvaa ei saa kaataa viemäriin, koska se tukkii putkiston. Kompostiin rasva on kuitenkin ihanteellinen lisä. Jos kompostia ei ole käytössäsi, jähmetä rasva maitotölkkiin ja laita tölkki sekajätteisiin.
Muista suosia paikallisesti tuotettua lähiruokaa joulunakin. Vihreämpi valinta ruokakaupan hyllyllä on ostaa luomua ja reilun kaupan tuotteita.
Vinkin laati Varsinais-Suomen Agendan harjoittelija Mari Puskala
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agendan Ekovinkki viikolle 52
Muista jouluna myös lintuja!
Talvella ja erityisesti kovilla pakkasilla riittävä ravinnon saanti on linnuille elintärkeää. Ruokinta olisi hyvä aloittaa lumen ja pakkasten saavuttua. Sen sijaan liian aikaisin aloitettu ruokinta voi houkutella kylmälle arkoja muuttolintuja jäämään pakkasen armoille herkkujen takia. Jos aloitat ruokinnan, jatka sitä koko talven ajan! Epäsäännöllisesti tarjottu ruoka pakottaa linnut etsimään useita ruokapaikkoja, mutta kovilla pakkasella ne eivät välttämättä jaksa paljon lennellä, ja osa niistä menehtyy ruoan puutteen vuoksi.
Ruokinta-automaatti on hygieenisempi kuin lintulauta, sillä automaatissa linnut eivät pääse ulostamaan ravinnon päälle. Ravinnoksi kelpaavat esim. auringonkukansiemenet, kaura, talipallot, maapähkinät, kuivatut pihlajanmarjat, rikkaruohojen siemenet ja vähäsuolaisen leivän murut. Pilaantunutta tai suolaista ruokaa linnuille ei saa tarjota. Ruokintapaikalle on hyvä panna myös ruuansulatusta helpottavaa soraa tai hiekkaa. Eri lintulajit suosivat eri ruokalajeja. Kauralyhteet houkuttelevat monia lintuja ja ovat kauniita ja jouluisia!
Ruokintapaikan tulisi olla suojaisa ja sijaita lähellä puita tai pensaita. Toisaalta linnuilla pitäisi myös olla mahdollisuus tarkkailla ympäristöään. Ruokintapaikkaa ei kannata sijoittaa ihan ikkunan viereen, sillä linnut saattavat lentää läpinäkyvää ikkunaa päin. Mikäli petolinnut käyvät ahdistelemassa ruokintapaikan pikkulintuja, ei tilanne vaadi ihmisen puuttumista, sillä petolinnutkin ovat osa luonnon kiertokulkua.
Vältä turhaa liikkumista ruokintapaikalla ja katsele sen sijaan ikkunasta, mitkä lintulajit nauttivat vieraanvaraisuudestasi. Muista siivota ruokintapaikka säännöllisesti. Keväällä voit lopettaa ruokinnan, kun takatalvesta ei ole enää pelkoa ja linnut löytävät itsekin jo ravintoa.
Vinkin laati Varsinais-Suomen Agendatoimiston harjoittelija Mari Puskala
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 53
Uusi vuosi, uudet ympäristöystävällisemmät kujeet!
Oletko koskaan tehnyt uudenvuodenlupausta? Jos et, niin nyt olisi hyvä aika tehdä sellainen!
Kulutustottumuksiaan voi muokata monin eri tavoin ympäristöystävälliseen suuntaan. Voit vaikka pyrkiä yleisluontoiseen kulutuksen vähentämiseen. Osta vain sen verran kuin todella tarvitset. Etsi tarvitsemiasi tavaroita kirpputoreilta, niissä voi tehdä hyviä ja edullisia löytöjä. Lahjoita vanhoja tarpeettomia tavaroitasi hyväntekeväisyysjärjestöille. Uusia hankintoja esim. ompelukonetta tai ruohonleikkuria miettiessäsi ehdota kaverille, naapurille tai muulle tutulle kimppaostamista. Yhteinen sijoitus tulee kummallekin edulliseksi ja on ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Rahatilanteesi salliessa pyri lahjoittamaan muutama kolikko tai seteli hyväntekeväisyyteen.
Kirjoita tavoitteesi muistiin ja tarkasta vuoden päästä, mitkä lupaukset tuli toteutettua ja mitkä jäivät pitämättä!
Vinkin laati Varsinais-Suomen Agendan harjoittelija Mari Puskala
Ekovinkit 2004
Varsinais-Suomen Agenda 21:n Ekovinkki viikolle 1
Hevosmetsuri tekee metsätyöt laadukkaasti ja tehokkaasti
Hevosmetsätyö on ympäristöystävällistä ja metsää säästävää, sillä hevonen ei vahingoita pystyyn jäävää puustoa, juuria eikä kasvillisuutta. Hevonen ei myöskään tarvitse leveitä ajouria, sillä se kulkee polkuja pitkin. Lisäksi polttoaineena ovat uusiutuvat luonnonvarat. Hevosmetsätöitä voidaan tehdä ympäri vuoden.
Hevosmetsurin voi tilata tekemään esimerkiksi harvennukset ja siemenpuiden poistot, ja työt onnistuvat myös vaikeamaastoisissa kohteissa. Etenkään pienissä kohteissa ei suuren koneen tuominen paikalle ole kustannussyistä järkevää. Myös suuremmilla kohteilla hevosen käyttö voi olla taloudellista. Esimerkiksi jos harvennetun kuusikon puut ajetaan hevosella, saadaan seuraavassa hakkuussa arvokasta tukkia enemmän kuin mitä saataisiin koneajon jälkeen, koska hevonen ei vaurioita kuusien juuria.
Ennen kaikkea hevosmetsureita käytetään siellä, missä työn laatu on ensiarvoisen tärkeää ja puiden korjuu on tehtävä varovasti. Hevosta käytetään paljon taajamametsissä, maisemanhoidossa, tonttihakkuissa ja saaristossa. Lisäksi se on erinomainen kohteilla, joilla on luonnon-, kulttuuri- tai tunnearvoa.
Hevosmetsätyötä tilaavat sekä yksityiset metsänomistajat että kaupungit, ympäristökeskukset, museovirastot ja muut julkiset tahot. Pelkästä romantiikasta ei ole kyse; hevosmetsätyö on tehokasta ja laitteita kehitetään koko ajan. Sen lisäksi, että hevonen tekee metsätyöt mallikkaasti, se on miellyttävä näky metsässä ja antaa ohi kulkevalle ihmiselle myönteisen kuvan metsätöistä. Sillä on näin ollen myös imagoarvoa.
Hevosmetsurien yhteystietoja sekä lisätietoa aiheesta löytyy Internet-osoitteesta www.suomentyohevosseura.net.
Ekovinkin laativat Henna Saukkonen Varsinais-Suomen Agendatoimistosta sekä Elina Koivuniemi ja Kirsi Ruotsalainen Suomen työhevosseura ry:stä.
____________________________________________________________________________________________________
Sivun
alkuun
Aloitussivu
Edellinen sivu
Päivitetty 29.12.2004
Helena Nikkanen
Varsinais-Suomen Agenda 21