Luonnonsuojelu on nykyisin paljon hyväksytympää kuin vielä jotain vuosikymmeniä sitten. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla luonnonsuojelijoille ja aktivisteille lähinnä naureskeltiin ja heitä pidettiin hieman höpsöinä ja hassuina. Voidaan kuitenkin sanoa, että he olivat reilusti aikaansa edellä. Nykyisin moni tavallinen kansalainen on hyvin kiinnostunut ympäristön tilasta ja haluaa tehdä oman osansa luonnonsuojelun eteen. Tämä ei tietystikään tarkoita sitä, että pitää heti lähteä itse maalatun kyltin kanssa huutamaan iskulauseita kaupungintalon eteen. Kyse ei myöskään ole siitä, että pitää kytkeä itsensä lukolla ja kettingillä tehtaan metalliseen aitaan. Asioihin voi vaikuttaa monin tavoin ja erityisesti luonnonsuojelussa jokaisen yksilön valinnalla on merkitystä.
Mikä kaikkea luonnonsuojeluun sitten nykyään liittyy? Millaisia luonnonsuojelujärjestöjä oikein on olemassa ja miten jokainen voi päästä mukaan niiden toimintaan? Mitä jokainen yksilö voi tehdä omassa elämässään ympäristön ja luonnon suojelemiseksi? Lue tästä artikkelista tarkemmin kyseisistä aiheista. Kerromme yleisellä tasolla luonnonsuojelusta sekä annamme käytännön vinkkejä, miten voi elää kestävän kehityksen mukaisesti luontoa ja ympäristöä vaalien.
Järjestöt
Jos haluaa kantaa oman kortensa kekoon luonnonsuojelussa, helppo tapa aloittaa on mennä mukaan jonkin luonnonsuojelujärjestön toimintaan. Silloin saa hyvää tietoa siitä, miten voi vaikuttaa ja millaisia toimia voi tehdä itse. Monet haluavat tukea luonnonsuojelua, mutta eivät halua olla itse vaikuttamassa joissain järjestöissä. Tällöin voi alkaa esimerkiksi kuukausilahjoittajaksi johonkin luonnonsuojelusäätiöön. Silloin tietää tukevansa hyvää asiaa pienellä rahamäärällä. Yleensä tämä toimii niin, että voi itse etsiä vaikkapa netistä jonkun järjestön, jonka tukijaksi haluaa alkaa. Kaupungilla näkee myös paljon järjestön työntekijöitä, jotka keräävät kuukausilahjoittajia. Monet kutsuvat näitä henkilöitä ”feissareiksi”. He pysäyttävät kadun kulkijoita ja kysyvät, onko kiinnostusta esimerkiksi luonnonsuojeluun ja haluaisiko alkaa järjestön tukijaksi. Järjestö rahoittaa näin pääasiassa toimintaansa, keräämällä tukijoita ja avustusrahoja.
Jokainen voi siis tahollaan miettiä, olisiko tämä itselleen hyvä tapa ottaa osaa luonnonsuojeluun. Siitä ei tietysti varsinaisesti ole hyötyä, jos lahjoittaa vaikkapa 20 euroa kuukaudessa luonnonsuojeluun, mutta itse ei toimi omassa elämässään niin, että ottaisi huomioon ympäristövaikutuksia. Itsellään voi olla vanha ja paljon saastuttava auto, jolla ajetaan paljon. Sen lisäksi saatetaan tehdä paljon matkoja lentokoneella, josta tulee valtavat päästöt maan ilmakehään. Joku taas saattaa sijoittaa rajohaan pörssiin energia-alan yhtiöihin tietämättä, että joku tietty yhtiö on juuri rakentanut uuden hiilivoimalan. Tällaisia asioita tulee jokaisen miettiä ja toivottavasti mahdollisimman monen kiinnostus luonnonsuojeluun herää, jotta tulevatkin sukupolvet saavat nauttia puhtaasta ilmasta ja luonnosta.
Jokaisen yksilön valintoja
Kuten jo mainittiin, on jokaisen yksilön valinnoilla merkitystä. Jopa sillä, mitä kaikkea valitset lautasellesi aterialla, on merkitystä. Jos lautanen täyttyy jokaisella aterialla lihasta, voisi omia ruokatottumuksiaan miettiä. Yksittäisen pihvin syöminen sinällään ei ole iso juttu, mutta sen vaikutukset ovat. On myös iso asia, miten pihvi on lautasellesi päätynyt. Monissa maissa karjalle raivataan laiduntilaa kaatamalla vaikkapa sademetsiä. Tämä ei missään nimessä ole ekologista, sillä juuri sademetsiä sanotaan maapallon keuhkoiksi. Ne tuottavat happea maapallolle ja mitä enemmän niitä kaadetaan, sitä huonommaksi ilman laatu muuttuu. Jos siis syö joka päivä pihviä, niin todennäköisesti metsää on raivattu karjan laidunmaan alta pois.
Jokainen voi myös ottaa osaa luonnon suojeluun muilla tavoilla. Vanhan ja saastuttavan auton voi vaihtaa pois, joko uudempaan vähäpäästöiseen tai sitten jopa luopua autosta kokonaan. Jos asuu kaupunkialueella, niin joukkoliikenne toimii yleensä hyvin, tai sitten voi alkaa kulkemaan vaikkapa polkupyörällä.